Maahanmuuttajat ammattikeittiöissä – työhön sovittautumisen kehittäminen palvelumuotoilun keinoin
Bernoulli, Katriina (2017)
Bernoulli, Katriina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701131358
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701131358
Tiivistelmä
Maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt Suomessa nopeasti, sillä ulkomaalaisten osuus on 1990-luvun jälkeen enemmän kuin seitsenkertaistunut. Vuoden 2015 lopussa koko Suomen väestöstä vieraskielisiä on ollut 6 % ja samaan aikaan Uudellamaalla vieraskielisten osuus on ollut 11 %. Samoin maahanmuuttajien osuus työtä tekevistä on kasvanut koko ajan. Ruokapalveluala toimii maahanmuuttajia työllistävänä sisääntuloalana, sillä sen matala palkkaus ja fyysisyys eivät houkuttele suomalaista työvoimaa. Kuitenkaan suomalaisissa yrityksissä ei ole vielä osattu huomioida maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä.
Opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä ruokapalvelualan työnantajien tietoisuutta monikulttuurisuuden tuomista haasteista ammattikeittiöissä. Tavoitteena on kehittää niitä konkreettisia ja ammattikeittiöihin sovellettavissa olevia keinoja, joiden avulla voidaan edesauttaa maahanmuuttajien sovittautumista ja perehtymistä ruokapalvelualan työpaikkoihin ja työtehtäviin. Kehittämistyötä ohjasi Double diamond -palvelumuotoiluprosessi sekä kuusi tutkimuskysymystä. Jotta voitiin saada syvää ymmärrystä maahanmuuttajien kokemuksista ammattikeittiöissä työskentelystä ja löytää vastaukset tutkimuskysymyksiin, valittiin lähestymistavaksi palvelumuotoilu. Aineistoa kerättiin kahdessa yhteistyöyrityksessä ja palvelumuotoilun menetelmistä käytettiin ryhmähaastatteluja sekä aivoriihtä. Opinnäytetyön tulokset ovat hyödynnettävissä ruokapalvelualalla laajasti. Teoreettisen viitekehyksen työlle muodostavat palveluliiketoiminta, yritysvastuu sekä ihmiskeskeisyyden näkökulma.
Aineistosta kävi ilmi, että maahanmuuttajat ovat sopeutuneet suomalaisiin ammattikeittiöihin hyvin ja he pitävät työstään. He kokevat tulleensa kohdelluksi tasapuolisesti, eivätkä he tunne työpaikalla olevansa maahanmuuttajia tai ole kohdanneet syrjintää. Heille tärkeää työssä on hyvä ilmapiiri. Suurin haaste ammattikeittiöissä on kielitaito. Kielitaidon kehittymiseen voidaan vaikuttaa työn järjestelyillä. Kielitaito kehittyy työssä ollessa nopeasti ja suomen kieli koetaan tärkeänä, yhteisöllisyyttä lisäävänä ja sovittautumista edesauttavana tekijänä. Mahdollisena riskinä nähdään yksilöllisten ja yhteisöllisten kulttuurien yhteentörmäykset. Käytettyjen menetelmien avulla löydettiin muun muassa työn järjestelyyn liittyviä käytäntöjä ja ehdotuksia tilannetta helpottamaan. Suunnittelemalla työtä enemmän ihmiskeskeisesti maahanmuuttajien näkökulmasta, voidaan vähentää maahanmuuttajien kohtaamia haasteita ammattikeittiöissä.
Työyhteisön monikulttuuristuminen on aikaavievä, mutta nykypäivänä välttämätön prosessi ainakin pääkaupunkiseudulla ja runsaasti maahanmuuttajia työllistävillä aloilla. Monikulttuurisuuden huomioiminen työyhteisössä vaatii ihmiskeskeistä näkökulmaa, monikulttuurisuusstrategian, monikulttuurisesti kompetentin esimiehen sekä johdon. Ennen kaikkea se tarvitsee avoimuutta ja halua oppia ymmärtämään erilaisuutta.
Opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä ruokapalvelualan työnantajien tietoisuutta monikulttuurisuuden tuomista haasteista ammattikeittiöissä. Tavoitteena on kehittää niitä konkreettisia ja ammattikeittiöihin sovellettavissa olevia keinoja, joiden avulla voidaan edesauttaa maahanmuuttajien sovittautumista ja perehtymistä ruokapalvelualan työpaikkoihin ja työtehtäviin. Kehittämistyötä ohjasi Double diamond -palvelumuotoiluprosessi sekä kuusi tutkimuskysymystä. Jotta voitiin saada syvää ymmärrystä maahanmuuttajien kokemuksista ammattikeittiöissä työskentelystä ja löytää vastaukset tutkimuskysymyksiin, valittiin lähestymistavaksi palvelumuotoilu. Aineistoa kerättiin kahdessa yhteistyöyrityksessä ja palvelumuotoilun menetelmistä käytettiin ryhmähaastatteluja sekä aivoriihtä. Opinnäytetyön tulokset ovat hyödynnettävissä ruokapalvelualalla laajasti. Teoreettisen viitekehyksen työlle muodostavat palveluliiketoiminta, yritysvastuu sekä ihmiskeskeisyyden näkökulma.
Aineistosta kävi ilmi, että maahanmuuttajat ovat sopeutuneet suomalaisiin ammattikeittiöihin hyvin ja he pitävät työstään. He kokevat tulleensa kohdelluksi tasapuolisesti, eivätkä he tunne työpaikalla olevansa maahanmuuttajia tai ole kohdanneet syrjintää. Heille tärkeää työssä on hyvä ilmapiiri. Suurin haaste ammattikeittiöissä on kielitaito. Kielitaidon kehittymiseen voidaan vaikuttaa työn järjestelyillä. Kielitaito kehittyy työssä ollessa nopeasti ja suomen kieli koetaan tärkeänä, yhteisöllisyyttä lisäävänä ja sovittautumista edesauttavana tekijänä. Mahdollisena riskinä nähdään yksilöllisten ja yhteisöllisten kulttuurien yhteentörmäykset. Käytettyjen menetelmien avulla löydettiin muun muassa työn järjestelyyn liittyviä käytäntöjä ja ehdotuksia tilannetta helpottamaan. Suunnittelemalla työtä enemmän ihmiskeskeisesti maahanmuuttajien näkökulmasta, voidaan vähentää maahanmuuttajien kohtaamia haasteita ammattikeittiöissä.
Työyhteisön monikulttuuristuminen on aikaavievä, mutta nykypäivänä välttämätön prosessi ainakin pääkaupunkiseudulla ja runsaasti maahanmuuttajia työllistävillä aloilla. Monikulttuurisuuden huomioiminen työyhteisössä vaatii ihmiskeskeistä näkökulmaa, monikulttuurisuusstrategian, monikulttuurisesti kompetentin esimiehen sekä johdon. Ennen kaikkea se tarvitsee avoimuutta ja halua oppia ymmärtämään erilaisuutta.