Pakkopullaa vai terveellistä herkkua? : arviointitutkimus Hyvinkään kaupungin Kulttuuripolku-toiminnasta
Sälpäkivi, Satu (2017)
Sälpäkivi, Satu
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701161410
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701161410
Tiivistelmä
Artikkelissa tarkastellaan Hyvinkään kaupungin Kulttuuripolku-toimintaa. Arviointitutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millainen merkitys Kulttuuripolulla on lapsen innostamisessa taiteen ja kulttuurin pariin, ja toisaalta keräämään tietoa siitä, kuinka iso rooli oppilaan vanhemmilla on lapsen taide- ja kulttuuriharrastuksen tukemisessa.
Arviointitutkimus osoitti, että Kulttuuripolku-kohteita voisi markkinoida nykyistä laajemmin ja tehostaa tiedottamista myös lasten ja nuorten vanhemmille. Taide- ja kulttuuritoimijalle Kulttuuripolku on myös viestintäkanava ja mahdollisuus uusien asiakkaiden hankintaan.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Hyvinkään peruskoulun 9.-luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen keväällä 2016. Kyselyn lisäksi oli kuusi havainnointikäyntiä eri Kulttuuripolku-kohteissa helmi-toukokuussa 2016, yksi havainnointikäynti joulukuussa 2016.
Kulttuuripolku-toiminta antaa lapselle ja nuorelle mahdollisuuden luoda elinikäinen kulttuurisuhde; he ovat tulevaisuuden aktiivisia kulttuurinkäyttäjiä. Siksi peruskoulussa tapahtuva kulttuuri- ja taidekasvatus on tärkeää ja siihen tulisi panostaa nykyistä enemmän kaikilla luokka-asteilla. Ammattitaiteilijoiden käyttäminen opettajan työparina projektiluonteisesti tai opastajana luovien työmenetelmien käyttöön toisi uusia näkökulmia arjen opetustyöhön.
Arviointitutkimus osoitti, että Kulttuuripolku-kohteita voisi markkinoida nykyistä laajemmin ja tehostaa tiedottamista myös lasten ja nuorten vanhemmille. Taide- ja kulttuuritoimijalle Kulttuuripolku on myös viestintäkanava ja mahdollisuus uusien asiakkaiden hankintaan.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Hyvinkään peruskoulun 9.-luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen keväällä 2016. Kyselyn lisäksi oli kuusi havainnointikäyntiä eri Kulttuuripolku-kohteissa helmi-toukokuussa 2016, yksi havainnointikäynti joulukuussa 2016.
Kulttuuripolku-toiminta antaa lapselle ja nuorelle mahdollisuuden luoda elinikäinen kulttuurisuhde; he ovat tulevaisuuden aktiivisia kulttuurinkäyttäjiä. Siksi peruskoulussa tapahtuva kulttuuri- ja taidekasvatus on tärkeää ja siihen tulisi panostaa nykyistä enemmän kaikilla luokka-asteilla. Ammattitaiteilijoiden käyttäminen opettajan työparina projektiluonteisesti tai opastajana luovien työmenetelmien käyttöön toisi uusia näkökulmia arjen opetustyöhön.