Palautejärjestelmän toimivuus työelämäpalveluissa
Kekäläinen, Päivi (2017)
Kekäläinen, Päivi
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701231559
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701231559
Tiivistelmä
Jatkuva palautteen kerääminen on kiinteä osa työelämää. Kehittyvällä organisaatiolla on käytössään monenlaisia menetelmiä palautteen keräämiseen. Menetelmiä on osattava käyttää oikein. Systemaattisessa keruussa palaute kerätään samoista asioista säännöllisesti, toistuvasti sekä strukturoidusti, sovitulla rakenteella. Systemaattiseen palautteen keräämiseen ja sen raportointiin tarvitaan toimiva järjestelmä. Järjestelmän avulla tietoa palautteesta saadaan vietyä eteenpäin. Näin prosessi toimii hyvin.
Tämän kehittämistyön teoria koostuu palautteesta, prosessijohtamisesta ja asiakaskokemuksesta. Lisäksi siinä kuvataan älykkään ja oppivan organisaation toimintatapoja. Kehittämistyössä tarkasteltiin Savon koulutuskuntayhtymän työelämäpalveluiden palauteprosessia kouluttajille tehdyn kyselyn avulla. Tarkastelussa olivat Aipal-, Opal- sekä lyhytkoulutuksista kerättävä palaute. Vastausprosentti kyselyssä oli 26,7 %.
Hyvänä asiana koettiin, että palautetta on mahdollisuus käsitellä tiimeissä. Saatua palautetta arvostetaan ja se koettiin tärkeäksi osaksi oman työn kehittämistä. Saatu palaute mahdollistaa työn tai koulutuksen kehittämisen. Palautteen avulla voidaan käydä keskustelua työyhteisössä toiminnan kehittämiseksi ja sen avulla pystytään vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin.
Tulokset kertoivat, että kaikki palautteen keräämiseen suunnitellut prosessit eivät ole toiminnassa käytännön tasolla. Eniten palautteen keräämisen kehittämisen tarvetta tuli esille lyhytkoulutusten palautteen keräämisprosesseissa. Kouluttajilla on niissä käytössä toisistaan eriäviä toimintatapoja ja -järjestelmiä. Myös erilaisia lomakkeita on käytössä.
Palautteen keräämistä halusi kehittää 73 % vastaajista. Kehittämisasioiksi nousivat kyselyiden toiminnan ja käyttämisen yksinkertaistaminen sekä digitalisointi. Koettiin, että palautteen seuraamista tulisi kehittää esimer-kiksi luomalla sopivia ja ohjaavia palautemittareita. Lisäksi haluttiin saada yhtenäinen linja ja -toimintatapa koko koulutuskuntayhtymään.
Tämän kehittämistyön teoria koostuu palautteesta, prosessijohtamisesta ja asiakaskokemuksesta. Lisäksi siinä kuvataan älykkään ja oppivan organisaation toimintatapoja. Kehittämistyössä tarkasteltiin Savon koulutuskuntayhtymän työelämäpalveluiden palauteprosessia kouluttajille tehdyn kyselyn avulla. Tarkastelussa olivat Aipal-, Opal- sekä lyhytkoulutuksista kerättävä palaute. Vastausprosentti kyselyssä oli 26,7 %.
Hyvänä asiana koettiin, että palautetta on mahdollisuus käsitellä tiimeissä. Saatua palautetta arvostetaan ja se koettiin tärkeäksi osaksi oman työn kehittämistä. Saatu palaute mahdollistaa työn tai koulutuksen kehittämisen. Palautteen avulla voidaan käydä keskustelua työyhteisössä toiminnan kehittämiseksi ja sen avulla pystytään vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin.
Tulokset kertoivat, että kaikki palautteen keräämiseen suunnitellut prosessit eivät ole toiminnassa käytännön tasolla. Eniten palautteen keräämisen kehittämisen tarvetta tuli esille lyhytkoulutusten palautteen keräämisprosesseissa. Kouluttajilla on niissä käytössä toisistaan eriäviä toimintatapoja ja -järjestelmiä. Myös erilaisia lomakkeita on käytössä.
Palautteen keräämistä halusi kehittää 73 % vastaajista. Kehittämisasioiksi nousivat kyselyiden toiminnan ja käyttämisen yksinkertaistaminen sekä digitalisointi. Koettiin, että palautteen seuraamista tulisi kehittää esimer-kiksi luomalla sopivia ja ohjaavia palautemittareita. Lisäksi haluttiin saada yhtenäinen linja ja -toimintatapa koko koulutuskuntayhtymään.