”Ystäväkin tarvitsee ystävää” : Vapaaehtoisten kokemuksia ystävätoiminnasta Suomen Punaisen Ristin Oulun piirin alueelta
Parkkinen, Tiina (2017)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701241630
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701241630
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin Oulun piirin kanssa. Työn keskeisenä tavoitteena oli ystävätoiminnan kehittäminen. Mielenkiinnon kohteena oli ennen kaikkea ikäihmisille suunnattu ystävätoiminta ja ystävätoiminnan eroavaisuudet maaseuduilla toimivien osastojen ja Oulun kaupungin alueen osaston välillä. Aihetta on selvitetty ystävätoiminnan vapaaehtoisille suunnatun kyselyn avulla. Lisäksi työni käsittelee ystävätoimintaan liittyviä aiheita yksinäisyys, vapaaehtoisuus ja Punainen Risti.
Yhdessä SPR Oulun piirin sosiaalipalvelusuunnittelijan kanssa valitsimme mukaan kahdeksan osastoa piirin alueelta joiden ystävätoiminnan vapaaehtoisille lähetin kyselylomakkeet saatekirjeineen kesäkuussa 2016. Paperisia lomakkeita lähetin 128 kpl, sähköpostitse lomake lähti kolmeen osastoon noin 25 vapaaehtoiselle. Pyysin vastaajia palauttamaan lomakkeen 22.7.2016 mennessä Oulun piiritoimistolle lomakkeen mukana tulleella kirjekuorella ja postimerkillä. Sähköpostivastaukset pyysin lähettämään omaan koulusähköpostiini. Paperisia vastauksia sain 72 kpl ja sähköpostivastauksia 5 kpl. Paperisten lomakkeiden vastausprosentti oli siis 56 %. Kysymykset olivat pääosin muodoltaan avoimia ja liittyivät mm. ystävätoiminnan sisältöön, työnohjauksellisen tuen tarpeeseen ja vaikuttavuuteen.
Keskeisimmäksi teemaksi vastausten perusteella nousi vapaaehtoisten halu auttaa ja hyvä mielen tuottaminen ystävälle sekä itselleen. Yksilöystävätoimintaa tehdään ryhmätoimintaa enemmän, joskin laitosystävätoiminta on jo näkyvä työmuoto. Haasteena vastaajat kokivat vapaaehtoisten vähäisen määrän, joka taas näkyy suuressa työmäärässä. Myös yksinäisten ihmisten määrä huoletti useaa vastaajaa. Kehittämisehdotukset koskivatkin suurelta osin uusien vapaaehtoisten rekrytoimista ja nykyisten tukemista työn tekemisessä.
Yhdessä SPR Oulun piirin sosiaalipalvelusuunnittelijan kanssa valitsimme mukaan kahdeksan osastoa piirin alueelta joiden ystävätoiminnan vapaaehtoisille lähetin kyselylomakkeet saatekirjeineen kesäkuussa 2016. Paperisia lomakkeita lähetin 128 kpl, sähköpostitse lomake lähti kolmeen osastoon noin 25 vapaaehtoiselle. Pyysin vastaajia palauttamaan lomakkeen 22.7.2016 mennessä Oulun piiritoimistolle lomakkeen mukana tulleella kirjekuorella ja postimerkillä. Sähköpostivastaukset pyysin lähettämään omaan koulusähköpostiini. Paperisia vastauksia sain 72 kpl ja sähköpostivastauksia 5 kpl. Paperisten lomakkeiden vastausprosentti oli siis 56 %. Kysymykset olivat pääosin muodoltaan avoimia ja liittyivät mm. ystävätoiminnan sisältöön, työnohjauksellisen tuen tarpeeseen ja vaikuttavuuteen.
Keskeisimmäksi teemaksi vastausten perusteella nousi vapaaehtoisten halu auttaa ja hyvä mielen tuottaminen ystävälle sekä itselleen. Yksilöystävätoimintaa tehdään ryhmätoimintaa enemmän, joskin laitosystävätoiminta on jo näkyvä työmuoto. Haasteena vastaajat kokivat vapaaehtoisten vähäisen määrän, joka taas näkyy suuressa työmäärässä. Myös yksinäisten ihmisten määrä huoletti useaa vastaajaa. Kehittämisehdotukset koskivatkin suurelta osin uusien vapaaehtoisten rekrytoimista ja nykyisten tukemista työn tekemisessä.