Vanhempien kokemukset kuvakorttien käytöstä neuvolassa
Puolakka, Tessa-Maria; Hassinen , Krista (2017)
Puolakka, Tessa-Maria
Hassinen , Krista
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702152420
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702152420
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa vanhempien kokemuksia kuvakorttien käytöstä äitiys- ja lastenneuvolassa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa Turvallisin mielin -hankkeelle tietyissä Uudenmaan kuntien äitiys- ja lastenneuvoloissa pilottikäytössä olleiden Turvallisin mielin vanhemmaksi -kuvakorttien käytöstä, niiden hyödynnettävyydestä ja kehittämistarpeista.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavat kutsuttiin haastatteluihin kahdesta eri äitiys- ja lastenneuvolasta, joissa Turvallisin mielin vanhemmaksi -kuvakortit ovat olleet käytössä. Haastattelut toteutuivat yksilö- ja parihaastatteluina ja haastateltavia oli yhteensä kuusi (n=6). Haastateltavat saivat valita osallistuvatko he haastatteluun yksin vai puolisonsa kanssa. Haastattelut litteroitiin ja aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysia käyttäen.
Opinnäytetyön päätuloksiksi muodostui kolme selkeää kokonaisuutta: Kuvakorttien käyttö äitiys- ja lastenneuvolassa, kuvakortit vanhempien tukena sekä vanhempien toiveet ja kehittämisehdotukset kuvakorttien käyttöön. Tuloksista ilmenee, että haastateltavat olivat käyttäneet kuvakortteja ainoastaan yhden kerran perhevalmennusjakson aikana. Kuvakortit olivat olleet käytössä perhevalmennuksessa ja sen lisäksi yksi vanhemmista oli käyttänyt kortteja myös 2kk-ryhmäneuvolassa. Vanhemmilla ei ollut lainkaan kokemusta kuvakorttien käytöstä yksilövastaanotolla. Vanhempien mielestä kuvakorttien käyttö soveltuu parhaiten ryhmäytymisen ja tutustumisen apuvälineeksi. Vanhemmat kokivat kuvakortit hyväksi menetelmäksi helpottamaan keskustelua ja rentouttamaan ilmapiiriä perhevalmennuksessa. Lähes kaikki haastateltavat lisäisivät kuvakorttien käyttöä äitiys- ja lastenneuvoloissa. Terveydenhoitajan taidoilla käyttää kuvakortteja koettiin olevan suuri merkitys ja kuvakorttien toistuvammalla käytöllä ajateltiin olevan positiivisia vaikutuksia.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Suomen Mielenterveysseuran Turvallisin mielin vanhemmaksi –kuvakorttien jatkokehittämisessä. Tämän työn ja haastatteluiden pohjalta ilmeni, että mahdollisessa jatkotutkimuksessa olisi tärkeätä kartoittaa vanhempien perhevalmennukseen liittyviä kokemuksia ja toiveita.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavat kutsuttiin haastatteluihin kahdesta eri äitiys- ja lastenneuvolasta, joissa Turvallisin mielin vanhemmaksi -kuvakortit ovat olleet käytössä. Haastattelut toteutuivat yksilö- ja parihaastatteluina ja haastateltavia oli yhteensä kuusi (n=6). Haastateltavat saivat valita osallistuvatko he haastatteluun yksin vai puolisonsa kanssa. Haastattelut litteroitiin ja aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysia käyttäen.
Opinnäytetyön päätuloksiksi muodostui kolme selkeää kokonaisuutta: Kuvakorttien käyttö äitiys- ja lastenneuvolassa, kuvakortit vanhempien tukena sekä vanhempien toiveet ja kehittämisehdotukset kuvakorttien käyttöön. Tuloksista ilmenee, että haastateltavat olivat käyttäneet kuvakortteja ainoastaan yhden kerran perhevalmennusjakson aikana. Kuvakortit olivat olleet käytössä perhevalmennuksessa ja sen lisäksi yksi vanhemmista oli käyttänyt kortteja myös 2kk-ryhmäneuvolassa. Vanhemmilla ei ollut lainkaan kokemusta kuvakorttien käytöstä yksilövastaanotolla. Vanhempien mielestä kuvakorttien käyttö soveltuu parhaiten ryhmäytymisen ja tutustumisen apuvälineeksi. Vanhemmat kokivat kuvakortit hyväksi menetelmäksi helpottamaan keskustelua ja rentouttamaan ilmapiiriä perhevalmennuksessa. Lähes kaikki haastateltavat lisäisivät kuvakorttien käyttöä äitiys- ja lastenneuvoloissa. Terveydenhoitajan taidoilla käyttää kuvakortteja koettiin olevan suuri merkitys ja kuvakorttien toistuvammalla käytöllä ajateltiin olevan positiivisia vaikutuksia.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Suomen Mielenterveysseuran Turvallisin mielin vanhemmaksi –kuvakorttien jatkokehittämisessä. Tämän työn ja haastatteluiden pohjalta ilmeni, että mahdollisessa jatkotutkimuksessa olisi tärkeätä kartoittaa vanhempien perhevalmennukseen liittyviä kokemuksia ja toiveita.