Imetyksen vaikutukset lapsen myöhempään terveyteen : Vaikutukset sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin
Kaljadin, Jasmin (2017)
Kaljadin, Jasmin
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703042924
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703042924
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin osana Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ViVa-hanketta. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että tieto imetyksen merkityksestä lapsen myöhäisempään terveyteen lisääntyy. Lisäksi tavoitteena oli, että tieto imetyksen merkityksestä lapsen terveyden edistämisessä lisääntyy. Tarkoituksena oli koota kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin ajankohtaista sekä luotettavaa tutkimustietoa imetyksen vaikutuksesta sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin lapsuudessa sekä aikuisuudessa. Opinnäytetyön tutkimuskysymys oli: Onko imetyksellä yhteyttä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin? Kirjallisuuskatsauksen hakuprosessi tuotti 147 hakutulosta, joista 18 hyväksyttiin kirjallisuuskatsaukseen. Valituista tutkimuksista 17 oli havainnollisia tutkimuksia ja yksi klusterisatunnaistettu kontrolloitu tutkimus.
Kirjallisuuskatsauksen mukaan imetyksellä ei ollut yhteyttä yleisimpiin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin eli veren rasva-arvoihin, glukoosiaineenvaihduntaan eikä verenpaineeseen lapsuudessa tai aikuisuudessa. Imetyksen yhteys kehonkoostumukseen oli epäjohdonmukainen, minkä vuoksi yhteyttä ei voitu luotettavasti todeta. Imetys saattaa kuitenkin vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen myöhemmässä elämänvaiheessa muiden mekanismien kautta, vaikuttamalla positiivisesti kestävyyskuntoon, verisuonten toimintaan sekä elimistön matala-asteiseen tulehdustilaan.
Opinnäytetyö tukee osaltaan ajatusta, että imetystä edistämällä voidaan edistää lapsen terveyttä myös pidemmällä aikavälillä, vaikka imetys ei välttämättä olekaan yhteydessä sydän- ja verisuonitauteja tavallisimmin ilmaiseviin riskitekijöihin. Imetys tarjoaa mahdollisimman hyvän alun sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden kasautumista vastaan. Imetys on kuitenkin vain yksi osatekijä terveyden muodostumisessa, minkä vuoksi elintapaneuvonnalla jo lapsuudesta alkaen voidaan ehkäistä tehokkaasti sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Lisätutkimusta aiheesta vaaditaan, jotta voidaan varmistua imetyksen positiivista vaikutuksista näihin riskitekijöihin sekä saada tietoa, onko imetyksellä yhteyttä todelliseen sydän- ja verisuonitautien sairastuvuuteen.
Kirjallisuuskatsauksen mukaan imetyksellä ei ollut yhteyttä yleisimpiin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin eli veren rasva-arvoihin, glukoosiaineenvaihduntaan eikä verenpaineeseen lapsuudessa tai aikuisuudessa. Imetyksen yhteys kehonkoostumukseen oli epäjohdonmukainen, minkä vuoksi yhteyttä ei voitu luotettavasti todeta. Imetys saattaa kuitenkin vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen myöhemmässä elämänvaiheessa muiden mekanismien kautta, vaikuttamalla positiivisesti kestävyyskuntoon, verisuonten toimintaan sekä elimistön matala-asteiseen tulehdustilaan.
Opinnäytetyö tukee osaltaan ajatusta, että imetystä edistämällä voidaan edistää lapsen terveyttä myös pidemmällä aikavälillä, vaikka imetys ei välttämättä olekaan yhteydessä sydän- ja verisuonitauteja tavallisimmin ilmaiseviin riskitekijöihin. Imetys tarjoaa mahdollisimman hyvän alun sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden kasautumista vastaan. Imetys on kuitenkin vain yksi osatekijä terveyden muodostumisessa, minkä vuoksi elintapaneuvonnalla jo lapsuudesta alkaen voidaan ehkäistä tehokkaasti sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Lisätutkimusta aiheesta vaaditaan, jotta voidaan varmistua imetyksen positiivista vaikutuksista näihin riskitekijöihin sekä saada tietoa, onko imetyksellä yhteyttä todelliseen sydän- ja verisuonitautien sairastuvuuteen.