Hyvinkään päivystyspoliklinikan ja alueen ensihoidon välinen raportointi sairaanhoitajan kertomana potilasta vastaanotettaessa
Salonen, Tommi; Hyle, Aleksi (2017)
Salonen, Tommi
Hyle, Aleksi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703032914
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703032914
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä Hyvinkään päivystyspoliklinikan ja alueen ensihoidon väliseen raportointiin ensihoidon luovuttaessa potilasta päivystykseen. Tavoitteena oli tutkia millainen raportointitilanne on, miten raportointi vaikuttaa potilasturvallisuuteen ja käyttävätkö hoitajat yhteisiä toimintamalleja.
Tutkimustehtävänä oli selvittää miten kiire ja paine vaikuttavat raportointiin ja sen vastaanottamiseen, ja miten ne vaikuttavat potilasturvallisuuteen. Toinen tutkimuskysymys oli: miten hyvin kohderyhmä tuntee ISBAR-raportointijärjestelmän, miten usein he käyttävät sitä ja kokevatko he sen hyödylliseksi potilasturvallisuuden edistämiseksi.
Opinnäytetyön tietoperustassa kuvattiin potilasturvallisuuteen liittyviä asioita, lakeja sekä ISBAR-raportointijärjestelmää. Lisäksi kuvattiin eri raportointimenetelmiä eli ennakkoilmoitusta sekä suullista ja kirjallista raportointia. Tietoperusta rakennettiin kirjallisuuden, artikkeleiden ja verkkolähteiden avulla.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Laadullinen tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna, jossa haastateltaville oli etukäteen lähetetty kysymysrunko, jotta haastateltavat pystyivät etukäteen valmistautumaan haastatteluun. Aineisto analysoitiin käyttäen laadullista sisällönanalyysiä.
Tulosten mukaan kiire ja paine vaikuttivat raportointiin ja sen vastaanottamiseen negatiivisesti ja lisäksi ulkopuolisen melun koettiin haittaavan raportointia. ISBAR-raportointijärjestelmä oli sairaanhoitajille tuttu ja lähes kaikki haastateltavat käyttivät sitä vähintään sovellettuna. Hoitajat kokivat ISBAR-raportointijärjestelmän lisäävän potilasturvallisuutta.
Tuloksista voidaan päätellä, että raportointiin ensihoidon ja päivystyksen välillä oltiin pääosin tyytyväisiä, mutta tutkimus toi esille myös ongelmakohtia. Ongelmakohtina pidettiin erityisesti kanslian meluisuutta, jolloin raportin vastaanottaminen häiriintyi. Lisäksi potilaan jatko-hoitoon päivystyksessä toivottiin kiinnitettävän enemmän huomiota esimerkiksi kirjaamalla potilaan kotikuntoisuus, lääkkeet ja tarvittavat yhteystiedot potilasasiakirjoihin.
Ongelmakohtia voitaisiin yrittää parantaa esimerkiksi järjestämällä ensihoidon ja päivystyksen välisiä yhteisiä koulutuksia tai tilaisuuksia. Myös raportointitilanteessa käytettäviä tilaratkaisuja voisi kehittää niin, että raportointitilannetta saataisiin rauhoitettua. Kiireeseen voisi yrittää vaikuttaa esimerkiksi lisähenkilökunnan palkkaamisella.
Tutkimustehtävänä oli selvittää miten kiire ja paine vaikuttavat raportointiin ja sen vastaanottamiseen, ja miten ne vaikuttavat potilasturvallisuuteen. Toinen tutkimuskysymys oli: miten hyvin kohderyhmä tuntee ISBAR-raportointijärjestelmän, miten usein he käyttävät sitä ja kokevatko he sen hyödylliseksi potilasturvallisuuden edistämiseksi.
Opinnäytetyön tietoperustassa kuvattiin potilasturvallisuuteen liittyviä asioita, lakeja sekä ISBAR-raportointijärjestelmää. Lisäksi kuvattiin eri raportointimenetelmiä eli ennakkoilmoitusta sekä suullista ja kirjallista raportointia. Tietoperusta rakennettiin kirjallisuuden, artikkeleiden ja verkkolähteiden avulla.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Laadullinen tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna, jossa haastateltaville oli etukäteen lähetetty kysymysrunko, jotta haastateltavat pystyivät etukäteen valmistautumaan haastatteluun. Aineisto analysoitiin käyttäen laadullista sisällönanalyysiä.
Tulosten mukaan kiire ja paine vaikuttivat raportointiin ja sen vastaanottamiseen negatiivisesti ja lisäksi ulkopuolisen melun koettiin haittaavan raportointia. ISBAR-raportointijärjestelmä oli sairaanhoitajille tuttu ja lähes kaikki haastateltavat käyttivät sitä vähintään sovellettuna. Hoitajat kokivat ISBAR-raportointijärjestelmän lisäävän potilasturvallisuutta.
Tuloksista voidaan päätellä, että raportointiin ensihoidon ja päivystyksen välillä oltiin pääosin tyytyväisiä, mutta tutkimus toi esille myös ongelmakohtia. Ongelmakohtina pidettiin erityisesti kanslian meluisuutta, jolloin raportin vastaanottaminen häiriintyi. Lisäksi potilaan jatko-hoitoon päivystyksessä toivottiin kiinnitettävän enemmän huomiota esimerkiksi kirjaamalla potilaan kotikuntoisuus, lääkkeet ja tarvittavat yhteystiedot potilasasiakirjoihin.
Ongelmakohtia voitaisiin yrittää parantaa esimerkiksi järjestämällä ensihoidon ja päivystyksen välisiä yhteisiä koulutuksia tai tilaisuuksia. Myös raportointitilanteessa käytettäviä tilaratkaisuja voisi kehittää niin, että raportointitilannetta saataisiin rauhoitettua. Kiireeseen voisi yrittää vaikuttaa esimerkiksi lisähenkilökunnan palkkaamisella.