Lähiomaisten kokemuksia rauhanturvaajien psyykkisestä toimintakyvystä Afganistanista kotiutumisen jälkeen
Kallionalusta, Hanna (2016)
Kallionalusta, Hanna
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703083034
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703083034
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa, miten Afganistanissa palvelleen kantahenkilökuntaan kuuluvan rauhanturvaajan lähiomaiset kokevat rauhanturvaajan psyykkisen toimintakyvyn rauhanturvaoperaation jälkeen. Tarkoituksena oli myös selvittää, onko kantahenkilökuntaan kuuluvien sotilaiden koulutus rauhanturvatehtäviin ja Puolustusvoimien tarjoama psykososiaalinen tuki rauhanturvaajien omaisten mielestä riittävää. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä yleistä tietämystä rauhanturvaoperaatioista esimerkiksi sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden keskuudessa, jotta he osaisivat ottaa huomioon traumaperäisten stressihäiriöiden mahdollisuuden nuortenkin potilaiden joukossa.
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Teemat olivat kaikille haastateltaville samat, mutta kysymysten muoto saattoi vaihdella. Haastateltavia oli neljä henkilöä. Kaikki haastateltavat olivat suomalaisten upseerien puolisoja. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin välittömästi haastattelujen jälkeen, minkä jälkeen ne analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Vastaavaa suomalaista tutkimusta lähiomaisten näkökulmasta ei ole tehty aiemmin, ja kansainvälisiäkin samansuuntaisia tutkimuksia on vain muutamia.
Opinnäytetyön tulosten perusteella rauhanturvaoperaatio vaikuttaa sotilaaseen. Oireet eivät välttämättä ole vakavia, ja ne ovat usein läheisten ja vertaistuen avulla muutamassa kuukaudessa ohimeneviä lieviä yliherkistymisen oireita. Vakavaa psyykkistä oirehdintaa, esimerkiksi traumaperäistä stressihäiriötä (PTSD), ei haastateltavien mielestä ollut esiintynyt. Palveluksen jälkeinen tuki on kehittynyt 2000-luvulla, mutta sitä tulisi vielä kehittää.
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Teemat olivat kaikille haastateltaville samat, mutta kysymysten muoto saattoi vaihdella. Haastateltavia oli neljä henkilöä. Kaikki haastateltavat olivat suomalaisten upseerien puolisoja. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin välittömästi haastattelujen jälkeen, minkä jälkeen ne analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Vastaavaa suomalaista tutkimusta lähiomaisten näkökulmasta ei ole tehty aiemmin, ja kansainvälisiäkin samansuuntaisia tutkimuksia on vain muutamia.
Opinnäytetyön tulosten perusteella rauhanturvaoperaatio vaikuttaa sotilaaseen. Oireet eivät välttämättä ole vakavia, ja ne ovat usein läheisten ja vertaistuen avulla muutamassa kuukaudessa ohimeneviä lieviä yliherkistymisen oireita. Vakavaa psyykkistä oirehdintaa, esimerkiksi traumaperäistä stressihäiriötä (PTSD), ei haastateltavien mielestä ollut esiintynyt. Palveluksen jälkeinen tuki on kehittynyt 2000-luvulla, mutta sitä tulisi vielä kehittää.