Selkärangan luudutusleikkauspotilaiden kotihoidon ohjaus ja kipulääkityksen riittävyys
Heikkilä, Heidi; Savolainen, Erkki; Simi, Sonja (2017)
Heikkilä, Heidi
Savolainen, Erkki
Simi, Sonja
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703133195
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703133195
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata selkärangan luudutusleikkauspotilaiden kotihoidon ohjauksen ja kipulääkityksen riittävyyttä potilaiden arvioimana ensimmäisen kotiuttamisen jälkeisen viikon aikana leikkauksesta. Toimeksiannon opinnäytetyölle saimme yliopistollisesta sairaalasta, koska viime vuosina selkärangan luudutusleikkauksien hoitolinjauksiin on tullut muutoksia Fast track hoitomallin seurauksena. Tavoitteena oli tutkimustulosten pohjalta kehittää selkärangan luudutusleikkauspotilaiden kivunhoitoa ja potilasohjausta tutkimuksen tilanneessa sairaalassa.
Fast track -hoitomallissa pyritään nopeuttamaan potilaan kuntoutumista leikkauksesta, lyhentämään hoitoaikoja sairaalassa ja vähentämään leikkauksen jälkeistä sairastavuutta. Keskeisimpiä hoidon perusteita Fast track -hoitomallissa ovat hyvä potilasohjaus ja tehokas kivunlievitys. Hoitomalli on alun perin kehitetty suoliston alueen leikkauksiin, mutta se on sovellettavissa myös muihin leikkauksiin, joista hyvänä esimerkkinä on luudutusleikkauskirurgia.
Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Tutkimukseen valittiin yliopistollisen sairaalan potilaat, joille tehtiin selkärangan 1−2 nikamavälin luudutusleikkaus aikavälillä lokakuu 2016 – tammikuu 2017. Aineisto analysoitiin käyttäen Webropol -analysointiohjelmaa.
Tutkimukseen vastanneista potilaista noin kaksi kolmasosaa koki kipulääkityksen tehon hyväksi tai ainakin riittäväksi. Kuitenkin kipulääkityksen määräämisessä oli suuria eroja, ja vain pienelle osalle vastaajista oli määrätty tarvittaessa otettavaa kipulääkettä. Potilasohjaus toimenpiteeseen ja siitä toipumiseen liittyen oli osin puutteellista, mutta saatu ohjaus koettiin kuitenkin pääsääntöisesti toipumista edistäväksi. Potilasohjauksen puutteita näkyi muun muassa kipulääkkeiden ottamisessa, lääkkeettömän kivunhoidon ohjauksessa ja ohjeistuksessa siitä, kuinka toimia, jos kipulääkitys ei ole riittävä. Tutkimustulosten kautta tutkimuksen tilanneessa yliopistollisessa sairaalassa voidaan kehittää toimenpiteeseen liittyvää potilasohjausta ja kipulääkityksen määräämistä yhdenmukaisemmaksi.
Fast track -hoitomallissa pyritään nopeuttamaan potilaan kuntoutumista leikkauksesta, lyhentämään hoitoaikoja sairaalassa ja vähentämään leikkauksen jälkeistä sairastavuutta. Keskeisimpiä hoidon perusteita Fast track -hoitomallissa ovat hyvä potilasohjaus ja tehokas kivunlievitys. Hoitomalli on alun perin kehitetty suoliston alueen leikkauksiin, mutta se on sovellettavissa myös muihin leikkauksiin, joista hyvänä esimerkkinä on luudutusleikkauskirurgia.
Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Tutkimukseen valittiin yliopistollisen sairaalan potilaat, joille tehtiin selkärangan 1−2 nikamavälin luudutusleikkaus aikavälillä lokakuu 2016 – tammikuu 2017. Aineisto analysoitiin käyttäen Webropol -analysointiohjelmaa.
Tutkimukseen vastanneista potilaista noin kaksi kolmasosaa koki kipulääkityksen tehon hyväksi tai ainakin riittäväksi. Kuitenkin kipulääkityksen määräämisessä oli suuria eroja, ja vain pienelle osalle vastaajista oli määrätty tarvittaessa otettavaa kipulääkettä. Potilasohjaus toimenpiteeseen ja siitä toipumiseen liittyen oli osin puutteellista, mutta saatu ohjaus koettiin kuitenkin pääsääntöisesti toipumista edistäväksi. Potilasohjauksen puutteita näkyi muun muassa kipulääkkeiden ottamisessa, lääkkeettömän kivunhoidon ohjauksessa ja ohjeistuksessa siitä, kuinka toimia, jos kipulääkitys ei ole riittävä. Tutkimustulosten kautta tutkimuksen tilanneessa yliopistollisessa sairaalassa voidaan kehittää toimenpiteeseen liittyvää potilasohjausta ja kipulääkityksen määräämistä yhdenmukaisemmaksi.