Työntekijöiden työhyvinvointi PK-yritysten eri kehitysvaiheissa
Eilittä, Tuija; Juola, Katariina; Marttila, Tiina (2017)
Eilittä, Tuija
Juola, Katariina
Marttila, Tiina
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703173441
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703173441
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on osa SoteYBoost hankkeeseen liittyvää tutkimusta henkilöstön työhyvinvoinnin tilasta pienten ja keskisuurten yrityksen kasvu ja kehitysvaiheissa. Tässä opinnäytetyössä tutkimuksellisen työelämän kehittämistyön lähtökohtana ovat sosiaali- ja terveysalan pienten ja keskisuurten yritysten henkilöstöön liittyvät kehittämistarpeet.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoite oli tuottaa opas työhyvinvoinnin edistämisestä sosiaali- ja terveysalan pk-yrityksille. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä olivat pääosin työhyvinvoinnin käsitteiden määrittelyyn liittyvä kirjallisuus ja aiemmat tutkimukset. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana olivat työntekijöiden työhyvinvointi, yritysten eri vaiheiden aikana koettu työhyvinvointi ja lähiesimiehen tuki yrityksen muutosvaiheissa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua ja analyysimenetelmänä sisällönanalyysia. Opinnäyte sisältää kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimusosuuden. Kvalitatiivisen tutkimusosan aineistosta analysoitujen tulosten pohjalta on laadittu työntekijöiden ja työpajan avulla työhyvinvoinnin opas. Teemahaastattelun ja työpajan tavoitteena oli keskustelujen ja ideoinnin avulla nostaa esille työntekijöiden näkökulmia ja löytää kehittämisideoita työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Tutkimus suoritettiin niiden yritysten työntekijöille, joiden johtajia oli aiemmin haastateltu SoteYBoost hankkeessa mukana olleiden yrityksen kasvu tutkimukseen. Oppaan tavoite on auttaa ja hyödyntää pk yrityksiä työhyvinvoinnin edistämiseen ja kehittämiseen yhdessä henkilöstön kanssa. Oppaan tarkoitus on tavoittaa pk-yritysten esimiehet ja työntekijät. Työhyvinvointi oppaan sisältäviä työhyvinvoinnin työkaluja on mahdollista viedä käytännön työhön.
Tutkimuksen tuloksissa nousi työntekijän kannalta merkittävimmäksi työn psykologiset tekijät, työyhteisön yhteisöllisyys, kehityskeskustelut, sekä työstä saadun palautteen tärkeys. Tuloksista selvisi yrityksen johdon ja lähiesimiesten tiedottamisen puutteet alaisille. Tutkimuksen tuloksista tärkeimmäksi nousi työntekijöiden kuuleminen ja viestinnän tärkeys. Työntekijät pitivät tärkeänä säännöllisiä kehittämispäiviä, kehittämispalavereita, tiimi-iltoja ja koulutusta. Lähiesimiehille toivottiin koulutusta esimiestyöhön, johdonmukaista johtamista ja kykyä muuttaa johtamistapaa. Yhtenäistä johtamistapaa toivottiin yrityksissä kaikkien lähiesimiesten kesken. Työn määrän jakautumiseen työntekijöiden kesken, yrityksissä toivottiin kiinnitettävän huomiota johdon organisoinnin avulla. Pk-yritykset voivat hyödyntää tätä tutkimusta ja opasta kehittämällä mittarin tai ideoida lisää työkaluja työhyvinvoinnin sisäisen laadun mittaamiseen ja varmistamiseen.
Asiasanat: työhyvinvointi, pk-yritys, kasvuvaihe, muutosvaihe, työntekijän työhyvinvointi
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoite oli tuottaa opas työhyvinvoinnin edistämisestä sosiaali- ja terveysalan pk-yrityksille. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä olivat pääosin työhyvinvoinnin käsitteiden määrittelyyn liittyvä kirjallisuus ja aiemmat tutkimukset. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana olivat työntekijöiden työhyvinvointi, yritysten eri vaiheiden aikana koettu työhyvinvointi ja lähiesimiehen tuki yrityksen muutosvaiheissa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua ja analyysimenetelmänä sisällönanalyysia. Opinnäyte sisältää kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimusosuuden. Kvalitatiivisen tutkimusosan aineistosta analysoitujen tulosten pohjalta on laadittu työntekijöiden ja työpajan avulla työhyvinvoinnin opas. Teemahaastattelun ja työpajan tavoitteena oli keskustelujen ja ideoinnin avulla nostaa esille työntekijöiden näkökulmia ja löytää kehittämisideoita työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Tutkimus suoritettiin niiden yritysten työntekijöille, joiden johtajia oli aiemmin haastateltu SoteYBoost hankkeessa mukana olleiden yrityksen kasvu tutkimukseen. Oppaan tavoite on auttaa ja hyödyntää pk yrityksiä työhyvinvoinnin edistämiseen ja kehittämiseen yhdessä henkilöstön kanssa. Oppaan tarkoitus on tavoittaa pk-yritysten esimiehet ja työntekijät. Työhyvinvointi oppaan sisältäviä työhyvinvoinnin työkaluja on mahdollista viedä käytännön työhön.
Tutkimuksen tuloksissa nousi työntekijän kannalta merkittävimmäksi työn psykologiset tekijät, työyhteisön yhteisöllisyys, kehityskeskustelut, sekä työstä saadun palautteen tärkeys. Tuloksista selvisi yrityksen johdon ja lähiesimiesten tiedottamisen puutteet alaisille. Tutkimuksen tuloksista tärkeimmäksi nousi työntekijöiden kuuleminen ja viestinnän tärkeys. Työntekijät pitivät tärkeänä säännöllisiä kehittämispäiviä, kehittämispalavereita, tiimi-iltoja ja koulutusta. Lähiesimiehille toivottiin koulutusta esimiestyöhön, johdonmukaista johtamista ja kykyä muuttaa johtamistapaa. Yhtenäistä johtamistapaa toivottiin yrityksissä kaikkien lähiesimiesten kesken. Työn määrän jakautumiseen työntekijöiden kesken, yrityksissä toivottiin kiinnitettävän huomiota johdon organisoinnin avulla. Pk-yritykset voivat hyödyntää tätä tutkimusta ja opasta kehittämällä mittarin tai ideoida lisää työkaluja työhyvinvoinnin sisäisen laadun mittaamiseen ja varmistamiseen.
Asiasanat: työhyvinvointi, pk-yritys, kasvuvaihe, muutosvaihe, työntekijän työhyvinvointi