Kommandiittiyhtiön muuttaminen osakeyhtiöksi
Kortelainen, Ira; Talvensaari, Emma (2017)
Kortelainen, Ira
Talvensaari, Emma
Lapin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703273751
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703273751
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin kommandiittiyhtiön ja osakeyhtiön välisiä rakenteellisia ja verotuksellisia eroavaisuuksia. Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää, miten yritysmuodot eroavat toisistaan, miten yritysmuodon muutos tapahtuu ja onko yritysmuodon muutos kannattava verotuksellisesta näkökulmasta katsottuna. Toimeksiantajana on fysioterapiapalveluita tuottava yritys, joka on suunnitellut yritysmuodon muuttamista kommandiittiyhtiöstä osakeyhtiöksi. Yritysmuodon muutos on ajankohtainen toimeksiantajalle, sillä yrityksen toiminta on laajentunut ja verotus on korkea nykyisenä yhtiömuotona.
Opinnäytetyömme on tapaustutkimus, jossa on kvalitatiivisen tutkimuksen piirteitä. Pyrimme löytämään toimeksiantajalle sopivan ratkaisun, emme yleispätevää vastausta ongelmaan. Viitekehys koostuu yritystoimintaa säätelevistä laeista ja alan kirjallisuudesta. Empiirisenä aineistona käytettiin toimeksiantajan tilinpäätöstietoja ja haastattelua, joiden pohjalta laadittiin laskelmia yritysmuotojen verotuksesta.
Kommandiittiyhtiö ja osakeyhtiö ovat lähtökohtaisesti hallinnoltaan erilaiset, mutta toimeksiantajamme kohdalla muutos ei ole suuri, sillä yhden miehen yhtiössä byrokratiaa on hyvin vähän. Yhtiön ainut omistaja voi toimia yksin yhtiökokouksessa ja hallituksessa. Osakeyhtiössä vastuu on rajoitetumpaa ja varojenjako tarkemmin säänneltyä kuin kommandiittiyhtiössä, jossa voi tehdä rajattomasti yksityisottoja ilman vaikutusta verotukseen. Osakeyhtiöstä saa jakaa vain jakokelpoisia varoja yhtiökokouksen päätöksellä. Kommandiittiyhtiötä verotetaan elinkeinoyhtymä, ja osakeyhtiö on erillinen verovelvollinen.
Laskelmien perusteella todettiin, että yritysmuodon muutos olisi verotuksellisesti kannattavaa kaikissa lasketuissa vaihtoehdoissa. Osakeyhtiön laskelmissa on tarkasteltu eri vaihtoehtoja, joissa palkan ja osingon määrä vaihtelee. Suosituksemme toimeksiantajalle on, että hänelle maksetaan palkkaa 5 000 euroa kuukaudessa ja nostettava osingon määrä on puolet yhtiön tuloksesta. Tällöin puolet tuloksesta jää kasvattamaan osakeyhtiön nettovarallisuutta, mikä kasvattaa verovapaan osingon määrää seuraavan tilinpäätöksen yhteydessä.
Opinnäytetyömme on tapaustutkimus, jossa on kvalitatiivisen tutkimuksen piirteitä. Pyrimme löytämään toimeksiantajalle sopivan ratkaisun, emme yleispätevää vastausta ongelmaan. Viitekehys koostuu yritystoimintaa säätelevistä laeista ja alan kirjallisuudesta. Empiirisenä aineistona käytettiin toimeksiantajan tilinpäätöstietoja ja haastattelua, joiden pohjalta laadittiin laskelmia yritysmuotojen verotuksesta.
Kommandiittiyhtiö ja osakeyhtiö ovat lähtökohtaisesti hallinnoltaan erilaiset, mutta toimeksiantajamme kohdalla muutos ei ole suuri, sillä yhden miehen yhtiössä byrokratiaa on hyvin vähän. Yhtiön ainut omistaja voi toimia yksin yhtiökokouksessa ja hallituksessa. Osakeyhtiössä vastuu on rajoitetumpaa ja varojenjako tarkemmin säänneltyä kuin kommandiittiyhtiössä, jossa voi tehdä rajattomasti yksityisottoja ilman vaikutusta verotukseen. Osakeyhtiöstä saa jakaa vain jakokelpoisia varoja yhtiökokouksen päätöksellä. Kommandiittiyhtiötä verotetaan elinkeinoyhtymä, ja osakeyhtiö on erillinen verovelvollinen.
Laskelmien perusteella todettiin, että yritysmuodon muutos olisi verotuksellisesti kannattavaa kaikissa lasketuissa vaihtoehdoissa. Osakeyhtiön laskelmissa on tarkasteltu eri vaihtoehtoja, joissa palkan ja osingon määrä vaihtelee. Suosituksemme toimeksiantajalle on, että hänelle maksetaan palkkaa 5 000 euroa kuukaudessa ja nostettava osingon määrä on puolet yhtiön tuloksesta. Tällöin puolet tuloksesta jää kasvattamaan osakeyhtiön nettovarallisuutta, mikä kasvattaa verovapaan osingon määrää seuraavan tilinpäätöksen yhteydessä.