Kevytyksikön käyttömahdollisuus toimintavalmiusajan parantamisessa
Lassila, Kim (2017)
Lassila, Kim
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703283820
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703283820
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kevytyksikön käyttömahdollisuutta toimintavalmiusajan parantamisessa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella. Kevytyksiköllä tarkoitettiin tässä työssä pelastusyksikköä, joka on normaalia pelastusyksikköä pienempi niin kooltaan kuin miehistövahvuudeltaankin. Työni aihe on hyvin merkityksellinen pelastustoimen kehittämisen kannalta. Pelastustoimen palvelutaso pyritään mitoittamaan niin, että se vastaa kunkin alueen riskejä ja onnettomuusuhkia. Tavoitteena on mahdollisimman nopea, tehokas ja turvallinen pelastustoiminta.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin pelastustoimen kykyä saavuttaa eri riskiluokkaan kuuluvia alueita tämänhetkisellä paloasemaverkostolla toimintavalmiusohjeessa määritellyissä aikavelvoitteissa. Tämä tutkimus tehtiin Pronto-järjestelmää apuna käyttäen selvittämällä onnettomuustilastoja ja yksiköiden hälytystehtäviä. Työtä varten tutustuttiin sekä Suomesta että maan rajojen ulkopuolelta löytyvään kevytyksikköä käsittelevään kirjalliseen materiaaliin. Lisäksi selvitin kevytyksiköistä saatuja käyttökokemuksia kirjallisen materiaalin ja haastattelujen avulla sekä Suomessa että ulkomailla.
Työn tulokset osoittivat selvästi, että alueen nykyinen paloasemaverkosto ei ole riittävä olemassa oleviin saavutettavuusongelmiin nähden. Nyt suunnitellut uudet paloasemat näyttäisivät korjaavan tilannetta, mutta niiden käyttöönotto tapahtuu vasta vuosien kuluttua. Pelastustoiminnan tehostaminen nykyisestä ei tarkoita vain paloasemaverkoston järjestämistä entistä toimivammaksi, vaan myös pelastusyksiköiden sijoittelun ja valmiuden tarkistamista sekä vaihtoehtoisten toimintamallien huomioon ottamista. Kevytyksikön käyttökokemuksista tehtyjen haastattelujen positiivisten palautteiden perusteella on syytä vakavasti kehittää myös Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella kevytyksiköiden käyttöä osana pelastustoimintaa sitä täydentävänä voimavarana pelastustoimen eri toiminnoissa.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin pelastustoimen kykyä saavuttaa eri riskiluokkaan kuuluvia alueita tämänhetkisellä paloasemaverkostolla toimintavalmiusohjeessa määritellyissä aikavelvoitteissa. Tämä tutkimus tehtiin Pronto-järjestelmää apuna käyttäen selvittämällä onnettomuustilastoja ja yksiköiden hälytystehtäviä. Työtä varten tutustuttiin sekä Suomesta että maan rajojen ulkopuolelta löytyvään kevytyksikköä käsittelevään kirjalliseen materiaaliin. Lisäksi selvitin kevytyksiköistä saatuja käyttökokemuksia kirjallisen materiaalin ja haastattelujen avulla sekä Suomessa että ulkomailla.
Työn tulokset osoittivat selvästi, että alueen nykyinen paloasemaverkosto ei ole riittävä olemassa oleviin saavutettavuusongelmiin nähden. Nyt suunnitellut uudet paloasemat näyttäisivät korjaavan tilannetta, mutta niiden käyttöönotto tapahtuu vasta vuosien kuluttua. Pelastustoiminnan tehostaminen nykyisestä ei tarkoita vain paloasemaverkoston järjestämistä entistä toimivammaksi, vaan myös pelastusyksiköiden sijoittelun ja valmiuden tarkistamista sekä vaihtoehtoisten toimintamallien huomioon ottamista. Kevytyksikön käyttökokemuksista tehtyjen haastattelujen positiivisten palautteiden perusteella on syytä vakavasti kehittää myös Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella kevytyksiköiden käyttöä osana pelastustoimintaa sitä täydentävänä voimavarana pelastustoimen eri toiminnoissa.