Työn tehokkuuden määrittäminen ja vertailtavuus loppukasvattamoissa : Case-tutkimus kahdessa loppukasvattamossa
Tanskanen, Saana (2017)
Tanskanen, Saana
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704014033
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704014033
Tiivistelmä
Naudanlihantuotannon kannattavuutta pystyttäisiin parantamaan tehostamalla tuotantoa, esimerkiksi parantamalla työn tuottavuutta, jolloin samalla työmäärällä olisi mahdollista hoitaa suurempaa eläinmäärää. Tämän työn tarkoituksena oli tutkia, kuinka tehokasta tuotanto oli kahdella tutkimuksen case-tilalla. Tarkoituksena oli selvittää, mihin näillä tiloilla kului työaikaa ja mitkä työvaiheet veivät eniten työaikaa. Työn tehokkuuden määrittämiseksi työssä lanseerattiin lihantuotantoon suunniteltu tehokkuusyksikkö tuotetut lihakilot per tehty kotieläintyön työtunti (kg/h). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, soveltuuko tämä edellä mainittu yksikkö kuvaamaan case-tilojen työn tuottavuutta. Tavoitteena oli selvittää, voidaanko tätä yksikköä käyttää myös muussa lihantuotannossa. Tutkimus rajattiin loppukasvatuksessa olevien maitorotuisten sonnien eläintenhoitotöihin.
Tiedonkeruumenetelminä tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelua ja videokuvaamista. Varsinaiset työaikamittaukset case-tiloilla tehtiin videokuvaamalla päivittäiset eläintenhoitotyöt. Harvemmin toistuvat eläintenhoitotyöt selvitettiin haastatteluiden avulla. Molemmilla tiloilla eniten työaikaa kului päivittäisiin rutiinitöihin, joista eniten työaikaa kului ruokintaan. Ruokinta vei vuosityöaikaa tilalla A 45 % ja tilalla B 41 % kaikista kotieläintyön työtunneista. Harvemmin toistuvista töistä eniten vuosityöaikaa molemmilla tiloilla vei karsinoiden pesu ja desinfiointi. Työn tuottavuus oli parempi tilalla A kuin tilalla B. Käytetyt kotieläintyön työtunnit yhtä eläintä kohden vuodessa tilalla A oli 2,7 tuntia ja tilalla B 4,0 tuntia. Yhtä kotieläintyön työtuntia kohden tuotettiin lihaa tilalla A 82,3 kg ja tilalla B 57,7 kg.
Tuotetut lihakilot/kotieläintyön työtunti -yksikkö soveltuu hyvin kuvaamaan työn tuottavuutta loppukasvattamoissa, kun huomioidaan tilan eläinmäärä, kasvatusaika ja keskimääräinen teuraspaino. Yksikkö kuvaa tällöin myös tuotannon laatua. Yksikön jatkokäytön kannalta on tärkeää, että yksikön käyttö on helppoa ja yksinkertaista. Työn tehokkuuteen tilalla vaikuttivat tilan koko, eläinmäärä ja tehdyn työn suunnitelmallisuus ja yksinkertaisuus. Molempien tilojen tuottavuus oli todella hyvällä tasolla, vaikka tuottavuuserot tiloilla olivat melko suuret. Eläintenhoitotyöt on mahdollista tehdä tehokkaasti ilman, että tuotannon laatu heikkenee. Työn tehokkuutta pystytään parantamaan kiinnittämällä huomiota työvaiheiden järkevyyteen ja yksinkertaisuuteen. Tämän työn jatkotutkimuksena voidaan tutkia muiden lihantuotannon tuotantosuuntien ja kasvintuotannon työn tuottavuutta ja tässä työssä lanseeratun tuottavuusyksikön käyttömahdollisuutta näissä tuotantosuunnissa. Lisäksi voitaisiin vertailla taloudellisen kannattavuuden ja työn tehokkuuden välistä suhdetta lihantuotannossa.
Tiedonkeruumenetelminä tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelua ja videokuvaamista. Varsinaiset työaikamittaukset case-tiloilla tehtiin videokuvaamalla päivittäiset eläintenhoitotyöt. Harvemmin toistuvat eläintenhoitotyöt selvitettiin haastatteluiden avulla. Molemmilla tiloilla eniten työaikaa kului päivittäisiin rutiinitöihin, joista eniten työaikaa kului ruokintaan. Ruokinta vei vuosityöaikaa tilalla A 45 % ja tilalla B 41 % kaikista kotieläintyön työtunneista. Harvemmin toistuvista töistä eniten vuosityöaikaa molemmilla tiloilla vei karsinoiden pesu ja desinfiointi. Työn tuottavuus oli parempi tilalla A kuin tilalla B. Käytetyt kotieläintyön työtunnit yhtä eläintä kohden vuodessa tilalla A oli 2,7 tuntia ja tilalla B 4,0 tuntia. Yhtä kotieläintyön työtuntia kohden tuotettiin lihaa tilalla A 82,3 kg ja tilalla B 57,7 kg.
Tuotetut lihakilot/kotieläintyön työtunti -yksikkö soveltuu hyvin kuvaamaan työn tuottavuutta loppukasvattamoissa, kun huomioidaan tilan eläinmäärä, kasvatusaika ja keskimääräinen teuraspaino. Yksikkö kuvaa tällöin myös tuotannon laatua. Yksikön jatkokäytön kannalta on tärkeää, että yksikön käyttö on helppoa ja yksinkertaista. Työn tehokkuuteen tilalla vaikuttivat tilan koko, eläinmäärä ja tehdyn työn suunnitelmallisuus ja yksinkertaisuus. Molempien tilojen tuottavuus oli todella hyvällä tasolla, vaikka tuottavuuserot tiloilla olivat melko suuret. Eläintenhoitotyöt on mahdollista tehdä tehokkaasti ilman, että tuotannon laatu heikkenee. Työn tehokkuutta pystytään parantamaan kiinnittämällä huomiota työvaiheiden järkevyyteen ja yksinkertaisuuteen. Tämän työn jatkotutkimuksena voidaan tutkia muiden lihantuotannon tuotantosuuntien ja kasvintuotannon työn tuottavuutta ja tässä työssä lanseeratun tuottavuusyksikön käyttömahdollisuutta näissä tuotantosuunnissa. Lisäksi voitaisiin vertailla taloudellisen kannattavuuden ja työn tehokkuuden välistä suhdetta lihantuotannossa.