Potilasturvallisuuden edistäminen lastenosastolta lapsivuodeosastolle siirryttäessä
Rajala, Sanna; Nieminen, Elisa (2017)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Rajala, Sanna
Nieminen, Elisa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703303940
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703303940
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tuotettiin vastasyntyneen osastosiirtoon liittyvä tarkistuslista hoitajien käyttöön. Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä potilasturvallisuutta potilaan siirtyessä lastenosastolta lapsivuodeosastolle. Tavoitteena oli parantaa tiedonkulkua tarkistuslistan avulla sekä vahvistaa näin tiimityötä lastenosaston ja lapsivuodeosaston välillä. Tarkistuslista tehtiin HUS:n eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin erään sairaalan lastenosastolle.
Teoreettinen viitekehys muodostui terveestä vastasyntyneestä ja lastenosastohoitoa tarvitsevasta vastasyntyneestä sekä vastasyntyneen potilasturvallisuudesta lastenosastolta siirryttäessä lapsivuodeosastolle. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, ja opinnäytetyön aihe saatiin lastenosastolta. Haasteena heillä oli nähty lastenosaston ja lapsivuodeosaston käyttämät eri potilastietojärjestelmät, jotka eivät tue toisiaan tiedonkulussa. Tämä hankaloitti lapsivuodeosaston hoitajien työskentelyä, sillä tiedonkulku saattoi olla välillä puutteellista vastasyntyneen jatkohoitosuunnitelmaan liittyen. Potilasturvallisuuden kannalta tämä asia nähtiin heikentävänä.
Vastasyntyneen osastosiirtoon tuotettu tarkistuslista koottiin tutkitun ja teoreettisen tiedon perusteella, minkä jälkeen se esiteltiin lastenosaston hoitohenkilökunnalle ja heiltä kerättiin palautetta haastattelun avulla. Tämän jälkeen tarkistuslistaa muokattiin saadun palautteen perusteella ja esiteltiin vuorostaan lapsivuodeosaston hoitohenkilökunnalle ja haastateltiin myös heitä. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka toteutettiin ryhmähaastatteluna. Toisen haastattelun jälkeen tarkistuslista muokkautui enää vain hieman lopulliseen versioonsa.
Vastasyntyneen osastosiirtoon liittyvä tarkistuslista tuli sisältämään vastasyntyneen jatkohoitoon koskevia ja huomioitavia asioita, ja siitä tehtiin yksisivuinen paperinen versio, jonka sairaala sai halutessaan muuttaa sähköiseen muotoon. Lopulliseen tarkistuslistaan nousi keskeisimmiksi asioiksi vastasyntyneen ravitsemus, lääkehoito ja vanhempien ohjaus. Vastasyntyneen jatkohoitosuunnitelman kannalta diagnoosin korostamista ei pidetty niin tärkeänä vaikuttavana asiana.
Vastasyntyneen osastosiirron tarkistuslista otettiin lastenosaston ja lapsivuodeosaston välisessä potilassiirrossa käyttöön. Tämän jälkeen sen toimivuudesta kerättiin palautetta hoitajilta kirjallisesti. Hoitajilta saadun palautteen perusteella tarkistuslista tuli vastaamaan lapsi-vuodeosaston hoitajien tarpeisiin parantamalla tiedonkulkua ja näin ollen lisäämällä potilasturvallisuutta. Lastenosastolla tarkistuslistan käyttö nähtiin kuitenkin hyötyjen lisäksi lisäävän kaksoiskirjaamista. Kehittämisideana tarkistuslista voitaisiinkin siirtää sähköiseen muotoon rakenteisen kirjaamisen yhteyteen, jolloin kaksoiskirjaaminen jäisi pois.
Teoreettinen viitekehys muodostui terveestä vastasyntyneestä ja lastenosastohoitoa tarvitsevasta vastasyntyneestä sekä vastasyntyneen potilasturvallisuudesta lastenosastolta siirryttäessä lapsivuodeosastolle. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, ja opinnäytetyön aihe saatiin lastenosastolta. Haasteena heillä oli nähty lastenosaston ja lapsivuodeosaston käyttämät eri potilastietojärjestelmät, jotka eivät tue toisiaan tiedonkulussa. Tämä hankaloitti lapsivuodeosaston hoitajien työskentelyä, sillä tiedonkulku saattoi olla välillä puutteellista vastasyntyneen jatkohoitosuunnitelmaan liittyen. Potilasturvallisuuden kannalta tämä asia nähtiin heikentävänä.
Vastasyntyneen osastosiirtoon tuotettu tarkistuslista koottiin tutkitun ja teoreettisen tiedon perusteella, minkä jälkeen se esiteltiin lastenosaston hoitohenkilökunnalle ja heiltä kerättiin palautetta haastattelun avulla. Tämän jälkeen tarkistuslistaa muokattiin saadun palautteen perusteella ja esiteltiin vuorostaan lapsivuodeosaston hoitohenkilökunnalle ja haastateltiin myös heitä. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka toteutettiin ryhmähaastatteluna. Toisen haastattelun jälkeen tarkistuslista muokkautui enää vain hieman lopulliseen versioonsa.
Vastasyntyneen osastosiirtoon liittyvä tarkistuslista tuli sisältämään vastasyntyneen jatkohoitoon koskevia ja huomioitavia asioita, ja siitä tehtiin yksisivuinen paperinen versio, jonka sairaala sai halutessaan muuttaa sähköiseen muotoon. Lopulliseen tarkistuslistaan nousi keskeisimmiksi asioiksi vastasyntyneen ravitsemus, lääkehoito ja vanhempien ohjaus. Vastasyntyneen jatkohoitosuunnitelman kannalta diagnoosin korostamista ei pidetty niin tärkeänä vaikuttavana asiana.
Vastasyntyneen osastosiirron tarkistuslista otettiin lastenosaston ja lapsivuodeosaston välisessä potilassiirrossa käyttöön. Tämän jälkeen sen toimivuudesta kerättiin palautetta hoitajilta kirjallisesti. Hoitajilta saadun palautteen perusteella tarkistuslista tuli vastaamaan lapsi-vuodeosaston hoitajien tarpeisiin parantamalla tiedonkulkua ja näin ollen lisäämällä potilasturvallisuutta. Lastenosastolla tarkistuslistan käyttö nähtiin kuitenkin hyötyjen lisäksi lisäävän kaksoiskirjaamista. Kehittämisideana tarkistuslista voitaisiinkin siirtää sähköiseen muotoon rakenteisen kirjaamisen yhteyteen, jolloin kaksoiskirjaaminen jäisi pois.