Työhyvinvoinnin kehittäminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatrisia potilaita vastaanottavalla ja hoitavalla osastolla
Perälä, Petra; Sandelin, Tuuli (2017)
Perälä, Petra
Sandelin, Tuuli
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704034071
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704034071
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitohenkilöstön työhyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyössä tutkittiin erään HUS:n psykiatrian vastaanotto-osaston työhyvinvointia hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Tarkoituksena oli saada osallistujien omia kokemuksia heidän itsensä ja työyhteisön työhyvinvoinnista sekä koota ehdotuksia ja toiveita työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittämiseksi. Tuloksia voidaan käyttää tutkitun osaston työhyvinvoinnin edelleen kehittämisessä.
Opinnäytetyön teoreettisina lähtökohtina olivat työhyvinvointi psykiatrisessa hoitotyössä ja työhyvinvoinnin eri osa-alueet: fyysinen-, psyykkinen- ja sosiaalinen työhyvinvointi, johtaminen sekä työnohjaus psykiatrisessa hoitotyössä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivisia eli laadullisia menetelmiä. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja haastattelukysymykset ryhmiteltiin teemoittain. Teemoina käytettiin teoriassa käsiteltyjä työhyvinvoinnin osa-alueita ja käsitteitä. Haastattelut analysoitiin käyttäen sisällönanalyysiä.
Tutkimustulosten perusteella, työntekijät pitivät yleistä työhyvinvoinnintilaansa varsin hyvänä. Haastatelluilla oli hyvin erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä työhyvinvoinnista ja työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tuloksista nousi suurimpana yksittäisenä positiivisena työhyvinvointiin vaikuttavana tekijänä osaston lähiesimies ja hänen vaikutuksensa koko työyhteisöön. Aiemmat kuormitusta aiheuttaneet organisaatiomuutokset ja suunnitellut tulevat muutokset aiheuttivat huolta tulevasta ja tähän liittyen toivottiin organisaatiotasolta hyvää viestintää ja parempaa muutosjohtamista. Lähijohtamisen tila koettiin yksimielisesti niin hyvänä, että kehitysehdotukset olivat vähäisiä ja yksittäisiä.
Päättelimme tulosten perusteella, että työhyvinvoinnin ollessa hyvällä mallilla osastolla, on uuden tulevan muutoksen suunnittelu ja toteutus mahdollista toteuttaa onnistuneesti, jos organisaation johto ottaa asiakseen hyvän muutosjohtamisen periaatteiden noudattamisen alusta asti.
Opinnäytetyön teoreettisina lähtökohtina olivat työhyvinvointi psykiatrisessa hoitotyössä ja työhyvinvoinnin eri osa-alueet: fyysinen-, psyykkinen- ja sosiaalinen työhyvinvointi, johtaminen sekä työnohjaus psykiatrisessa hoitotyössä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivisia eli laadullisia menetelmiä. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja haastattelukysymykset ryhmiteltiin teemoittain. Teemoina käytettiin teoriassa käsiteltyjä työhyvinvoinnin osa-alueita ja käsitteitä. Haastattelut analysoitiin käyttäen sisällönanalyysiä.
Tutkimustulosten perusteella, työntekijät pitivät yleistä työhyvinvoinnintilaansa varsin hyvänä. Haastatelluilla oli hyvin erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä työhyvinvoinnista ja työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tuloksista nousi suurimpana yksittäisenä positiivisena työhyvinvointiin vaikuttavana tekijänä osaston lähiesimies ja hänen vaikutuksensa koko työyhteisöön. Aiemmat kuormitusta aiheuttaneet organisaatiomuutokset ja suunnitellut tulevat muutokset aiheuttivat huolta tulevasta ja tähän liittyen toivottiin organisaatiotasolta hyvää viestintää ja parempaa muutosjohtamista. Lähijohtamisen tila koettiin yksimielisesti niin hyvänä, että kehitysehdotukset olivat vähäisiä ja yksittäisiä.
Päättelimme tulosten perusteella, että työhyvinvoinnin ollessa hyvällä mallilla osastolla, on uuden tulevan muutoksen suunnittelu ja toteutus mahdollista toteuttaa onnistuneesti, jos organisaation johto ottaa asiakseen hyvän muutosjohtamisen periaatteiden noudattamisen alusta asti.