Pohjois-Suomen sovittelutoimiston ja Oulun poliisilaitoksen yhteistyö ja sen kehittäminen
Soininen, Anna (2017)
Soininen, Anna
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704124667
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704124667
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää Pohjois-Suomen sovittelutoimiston ja Oulun poliisilaitoksen sovitteluasioiden yhteistyön nykytilaa ja tutkia miten yhteistyötä voitaisiin kehittää toimivammaksi. Tavoitteena on sähköisen kyselyn avulla tunnistaa yhteistyöstä sellaisia seikkoja, joihin sovittelualoitteita käsittelevät henkilöt sovittelutoimistossa ja poliisissa toivoisivat kehitystä tai muutosta sekä tutkia voiko sovittelutoimiston henkilökunta vaikuttaa poliisilta tulevien sovittelualoitteiden määrään jollakin tavalla. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Pohjois-Suomen sovittelutoimisto ja työ toteutetaan yhteistyössä Oulun poliisilaitoksen kanssa.
Opinnäytetyön tietoperusta pohjautuu sovittelualan lainsäädäntöön, ohjeisiin ja oikeuskirjallisuuteen. Työn empiirinen osuus on toteutettu kvalitatiivisin ja kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Opinnäytetyön tutkimusaineisto on kerätty sähköisten kyselyjen avulla. Kyselyt lähetettiin Oulun poliisilaitoksella työskenteleville tutkinnanjohtajille ja tutkijoille, mutta teknisistä syistä myös tutkintasihteereille, yhteensä 203 henkilölle. Kaikista kyselylinkin vastaanottaneista tutkinnanjohtajia ja tutkijoita oli 170. Heistä kyselyyn vastasi 27 henkilöä. Lisäksi Pohjois-Suomen sovittelutoimistoon Oulun keskustoimistoon ja sen alaisuudessa toimiviin aluetoimistoihin Kainuussa ja Jokilaaksojen alueella lähetettiin toinen kysely. Sovittelutoimiston kysely lähetettiin seitsämälle henkilölle, joista kaikki vastasivat kyselyyn.
Tutkimustulosten perusteella sovittelutoimiston ja poliisin välinen yhteistyö ja viestintä koetaan toimivaksi. Arkista yhteistyötä halutaan kehittää entistä vaivattomammaksi ja tuloksista heijastuu positiivinen kuva jo aikaisemin aloitetun yhteistyömuodon toimivuudesta ja tarpeellisuudesta. Kyselyssa saatujen vastausten perusteella ehdotan erityisesti niille sovittelutoimistoille, jotka sijaitsevat maantieteellisesti kauempana poliisilaitoksesta, arkisen yhteistyön toimintamallin kehittämistä.
Poliisikoulun jälkeen saatua täydennys- ja lisäkoulutusta sovitteluun liittyen voisi lisätä. Tutkimustuloksissa mainittu rautalankamalli olisi toivottu lisä poliisin työhön, mutta sen puuttuminen ja toivominen kertovat myös lisäkoulutustarpeesta. Sovittelutoimiston vierailuja poliisilaitoksella olisi hyvä lisätä myös aluetoimistoissa, myös sovitteluohjaajien oman työskentelyn sujuvoittamiseksi.
Opinnäytetyön tietoperusta pohjautuu sovittelualan lainsäädäntöön, ohjeisiin ja oikeuskirjallisuuteen. Työn empiirinen osuus on toteutettu kvalitatiivisin ja kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Opinnäytetyön tutkimusaineisto on kerätty sähköisten kyselyjen avulla. Kyselyt lähetettiin Oulun poliisilaitoksella työskenteleville tutkinnanjohtajille ja tutkijoille, mutta teknisistä syistä myös tutkintasihteereille, yhteensä 203 henkilölle. Kaikista kyselylinkin vastaanottaneista tutkinnanjohtajia ja tutkijoita oli 170. Heistä kyselyyn vastasi 27 henkilöä. Lisäksi Pohjois-Suomen sovittelutoimistoon Oulun keskustoimistoon ja sen alaisuudessa toimiviin aluetoimistoihin Kainuussa ja Jokilaaksojen alueella lähetettiin toinen kysely. Sovittelutoimiston kysely lähetettiin seitsämälle henkilölle, joista kaikki vastasivat kyselyyn.
Tutkimustulosten perusteella sovittelutoimiston ja poliisin välinen yhteistyö ja viestintä koetaan toimivaksi. Arkista yhteistyötä halutaan kehittää entistä vaivattomammaksi ja tuloksista heijastuu positiivinen kuva jo aikaisemin aloitetun yhteistyömuodon toimivuudesta ja tarpeellisuudesta. Kyselyssa saatujen vastausten perusteella ehdotan erityisesti niille sovittelutoimistoille, jotka sijaitsevat maantieteellisesti kauempana poliisilaitoksesta, arkisen yhteistyön toimintamallin kehittämistä.
Poliisikoulun jälkeen saatua täydennys- ja lisäkoulutusta sovitteluun liittyen voisi lisätä. Tutkimustuloksissa mainittu rautalankamalli olisi toivottu lisä poliisin työhön, mutta sen puuttuminen ja toivominen kertovat myös lisäkoulutustarpeesta. Sovittelutoimiston vierailuja poliisilaitoksella olisi hyvä lisätä myös aluetoimistoissa, myös sovitteluohjaajien oman työskentelyn sujuvoittamiseksi.