Selkäleikatun potilaan postoperatiivinen mallihoitosuunnitelma : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Wass, Tiia; Kolsi, Ruusu (2017)
Wass, Tiia
Kolsi, Ruusu
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704134797
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704134797
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Kymenlaakson keskussairaalassa hoitotyön kirjaamisessa käytettävän hoitokertomuksen eli HOKEn selkäleikatun potilaan postoperatiivisen hoitotyön mallihoitosuunnitelmaa. Tulosten avulla vertailtiin mallihoitosuunnitelman ja näyttöön perustuvan tiedon yhtäläisyyksiä sekä eroavaisuuksia. Aineisto kerättiin opinnäytetyöhön systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla ja analysoitiin sisällönanalyysillä.
Naisten selkäkipu yleistyy ikääntymisen myötä, kun taas miehillä ikä ei ole yhteydessä selkäkipujen lisääntymiseen. Vuonna 2012 Suomessa oli vähän yli 2,1 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, joiden kustannukset olivat 119,8 miljoonaa euroa selkäkivun ja sairauksien vuoksi. Selkäsairauksiin löytyy useita epäiltyjä riskitekijöitä, kuitenkaan mistään tekijöistä ei ole vahvaa näyttöä. Selkäongelmien yleisyyteen ovat yhteydessä esimerkiksi fyysisesti selkää kuormittava työ, hankalat työasennot ja tärinä. Selkäkipujen riskitekijöihin kuuluvat esimerkiksi istumatyö, tupakointi, lihavuus ja perintötekijät.
Selkäleikatun potilaan postoperatiivisen hoitotyön rakenteinen kirjaaminen koostuu hoidon tarpeesta, hoitotyön suunnitelluista toiminnoista ja hoidon tuloksesta. Selkäleikatun potilaan postoperatiivisia hoidon tarpeita ovat tutkimukseen, toimenpiteeseen tai näytteenottoon liittyvä tiedon tarve, kirurginen haava, toimenpiteeseen liittyvä kipu, aktiviteetin heikkeneminen ja jatkohoito-ohjeiden tarve. Selkäleikatun potilaan postoperatiivisen hoitotyön suunniteltuja toimintoja ovat esimerkiksi tutkimuksen, toimenpiteen tai näytteenoton jälkeinen tarkkaileminen, haavan vuodon ja erittämisen seuranta, kivun arviointi ja hoito, aktiviteetin seuranta sekä jatkohoidon suunnittelu.
Opinnäytetyössä korostuivat potilaiden postoperatiivinen kivun arviointi sekä pahoinvointi. Potilaan kipua tulee arvioida säännöllisesti ja hoitaa välittömästi, sitä voidaan arvioida monella eri tavalla esimerkiksi VAS-kipujanan avulla. Postoperatiivinen pahoinvointi on yleistä leikkauksen jälkeen, suonensisäisellä nesteytyksellä voidaan nopeuttaa potilaiden toipumista. Kirjaaminen sähköiseen potilastietojärjestelmään tulee olla asianmukaista ja lainsäädäntöä tulee noudattaa, jotta potilasturvallisuus pystytään takaamaan. Mallihoitosuunnitelma tulee päivittää hoidon aikana potilasturvallisuuden takaamiseksi.
Naisten selkäkipu yleistyy ikääntymisen myötä, kun taas miehillä ikä ei ole yhteydessä selkäkipujen lisääntymiseen. Vuonna 2012 Suomessa oli vähän yli 2,1 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, joiden kustannukset olivat 119,8 miljoonaa euroa selkäkivun ja sairauksien vuoksi. Selkäsairauksiin löytyy useita epäiltyjä riskitekijöitä, kuitenkaan mistään tekijöistä ei ole vahvaa näyttöä. Selkäongelmien yleisyyteen ovat yhteydessä esimerkiksi fyysisesti selkää kuormittava työ, hankalat työasennot ja tärinä. Selkäkipujen riskitekijöihin kuuluvat esimerkiksi istumatyö, tupakointi, lihavuus ja perintötekijät.
Selkäleikatun potilaan postoperatiivisen hoitotyön rakenteinen kirjaaminen koostuu hoidon tarpeesta, hoitotyön suunnitelluista toiminnoista ja hoidon tuloksesta. Selkäleikatun potilaan postoperatiivisia hoidon tarpeita ovat tutkimukseen, toimenpiteeseen tai näytteenottoon liittyvä tiedon tarve, kirurginen haava, toimenpiteeseen liittyvä kipu, aktiviteetin heikkeneminen ja jatkohoito-ohjeiden tarve. Selkäleikatun potilaan postoperatiivisen hoitotyön suunniteltuja toimintoja ovat esimerkiksi tutkimuksen, toimenpiteen tai näytteenoton jälkeinen tarkkaileminen, haavan vuodon ja erittämisen seuranta, kivun arviointi ja hoito, aktiviteetin seuranta sekä jatkohoidon suunnittelu.
Opinnäytetyössä korostuivat potilaiden postoperatiivinen kivun arviointi sekä pahoinvointi. Potilaan kipua tulee arvioida säännöllisesti ja hoitaa välittömästi, sitä voidaan arvioida monella eri tavalla esimerkiksi VAS-kipujanan avulla. Postoperatiivinen pahoinvointi on yleistä leikkauksen jälkeen, suonensisäisellä nesteytyksellä voidaan nopeuttaa potilaiden toipumista. Kirjaaminen sähköiseen potilastietojärjestelmään tulee olla asianmukaista ja lainsäädäntöä tulee noudattaa, jotta potilasturvallisuus pystytään takaamaan. Mallihoitosuunnitelma tulee päivittää hoidon aikana potilasturvallisuuden takaamiseksi.