Liikennevirasto Radan kunnossapitoyksikön strategia ja operatiivisen toiminnan kehittäminen
Saha, Jukka (2017)
Saha, Jukka
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704174834
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704174834
Tiivistelmä
Kehittämistutkimuksessa tarkastellaan Liikenneviraston Radan kunnossapitoyksikön strategiaa ja yksikön operatiivisen kunnossapidon kehittämistä. Kehittämistehtävän toimeksiantaja on Liikenneviraston Radan kunnossapitoyksikkö. Tutkimus suoritettiin toimintatutkimuksena ja käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksessa tarkastellaan Liikenneviraston radanpidon piirteitä, rataverkkoa, strategian ja operatiivisen johtamisen malleja. Tutkimusaineistona käytettiin kunnossapidon ohjeita ja asiakirjoja sekä raportteja.
Tutkimustyökaluna sovellettiin SWOT-analyysia. Vahvaksi osa-alueeksi osoittautui Liikenneviraston vahva kapasiteetti. Resursseja on tarvittaessa kohdennettavissa tapauskohtaisesti. Riskiksi yhdensuuntaiselle operatiiviselle toiminnalle ilmenivät radanpidon suuruus ja palveluntuottajille ulkoistetun radanpidon toteutus, ohjaus ja valvonta.
Radan kunnossapidon kehittämisen kohteiksi tarkentuivat projektien ohjaus, valvonta, toiminnanohjaus ja raportointijärjestelmät, yhteistoiminta sekä rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset. Tutkimuksen aikana Liikennevirasto laajensi radan kunnossapidon projektien toteutusmalleja allianssi-projektilla. Allianssi lisää yhteistyön muotoja ja mahdollisuuksia. Allianssi toteutuksessa tilaaja ja urakoitsija jakavat riskit ja hyödyt. Kiinteähintaisessa allianssi-projektissa tilaaja ja palveluntuottaja yhdessä toteuttavat optimaalisimpia kustannustehokkaita ratkaisuja. Kehitystehtävään sisältyi IPT-projektin kehitys ja käyttöönoton tutkimus.
Operatiivisen toiminnan yhdensuuntaistamisen mahdollisuuksiksi ilmenivät palveluntuottajien yhteistyön kehittäminen, yhteiset avoimet tavoitteet ja mittarit sekä yhteinen käsittely. Radanpidon yhteistyön edistämiseksi järjestettiin rautatievaihteen käytettävyyden seminaari. Seminaariin osallistui kahdeksan yritystä. Seminaarissa pidettiin 11 esitystä. Lisäksi yhteistyöhön panostettiin ottamalla käyttöön kunnossapitoalueen yksi palveluntuottajien yhteistyöpalaverit. Rataisännöitsijä toimii palaverien yhteyshenkilönä. Lisäksi laajennettiin E-S:n kauko-ohjauksen laitetoimittajan ja kunnossapidon yhteistyöprosessia. Junaliikenteen täsmällisyyden edistämisen välineiksi korostuivat kuntoon perustuva kunnossapito ja kunnonvalvonta-infrastruktuurin mahdollisuudet, ajallisesti jaksotettujen tarkastusten ja huoltojen sijaan. Kehitysaiheiksi selkiintyivät myös radanpidon markkinat, sopimusten kannustejärjestelmät, ammattihenkilöiden koulutus ja strategiset projektit.
Tutkimustyökaluna sovellettiin SWOT-analyysia. Vahvaksi osa-alueeksi osoittautui Liikenneviraston vahva kapasiteetti. Resursseja on tarvittaessa kohdennettavissa tapauskohtaisesti. Riskiksi yhdensuuntaiselle operatiiviselle toiminnalle ilmenivät radanpidon suuruus ja palveluntuottajille ulkoistetun radanpidon toteutus, ohjaus ja valvonta.
Radan kunnossapidon kehittämisen kohteiksi tarkentuivat projektien ohjaus, valvonta, toiminnanohjaus ja raportointijärjestelmät, yhteistoiminta sekä rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset. Tutkimuksen aikana Liikennevirasto laajensi radan kunnossapidon projektien toteutusmalleja allianssi-projektilla. Allianssi lisää yhteistyön muotoja ja mahdollisuuksia. Allianssi toteutuksessa tilaaja ja urakoitsija jakavat riskit ja hyödyt. Kiinteähintaisessa allianssi-projektissa tilaaja ja palveluntuottaja yhdessä toteuttavat optimaalisimpia kustannustehokkaita ratkaisuja. Kehitystehtävään sisältyi IPT-projektin kehitys ja käyttöönoton tutkimus.
Operatiivisen toiminnan yhdensuuntaistamisen mahdollisuuksiksi ilmenivät palveluntuottajien yhteistyön kehittäminen, yhteiset avoimet tavoitteet ja mittarit sekä yhteinen käsittely. Radanpidon yhteistyön edistämiseksi järjestettiin rautatievaihteen käytettävyyden seminaari. Seminaariin osallistui kahdeksan yritystä. Seminaarissa pidettiin 11 esitystä. Lisäksi yhteistyöhön panostettiin ottamalla käyttöön kunnossapitoalueen yksi palveluntuottajien yhteistyöpalaverit. Rataisännöitsijä toimii palaverien yhteyshenkilönä. Lisäksi laajennettiin E-S:n kauko-ohjauksen laitetoimittajan ja kunnossapidon yhteistyöprosessia. Junaliikenteen täsmällisyyden edistämisen välineiksi korostuivat kuntoon perustuva kunnossapito ja kunnonvalvonta-infrastruktuurin mahdollisuudet, ajallisesti jaksotettujen tarkastusten ja huoltojen sijaan. Kehitysaiheiksi selkiintyivät myös radanpidon markkinat, sopimusten kannustejärjestelmät, ammattihenkilöiden koulutus ja strategiset projektit.