Työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen keskeytyminen : Kaakkois-Suomen TE-toimisto 2014-2016
Borman, Marjut (2017)
Borman, Marjut
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704245256
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704245256
Tiivistelmä
Maahanmuuttajien määrä Suomessa on kasvanut. Kasvu on huomioitava palveluissa, tiukan taloustilanteen asettaessa reunaehtoja. Kotoutumista edistäviä palveluja on uudistettava, tehostettava ja vaikuttavuutta parannettava. TE-toimiston järjestämä kotoutumiskoulutus kielen ja yhteiskunnallisten taitojen opettajana on tärkeä osa maahanmuuttajan alkupalvelua. Kotoutumiskoulutuksissa esiintyvät koulutuksen keskeytymiset kasvattavat kotoutumisen kokonaiskustannuksia, hidastavat kotoutumisprosessia sekä passivoivat maahanmuuttajaa, mikäli keskeytymisen syynä ei ole työllistyminen, koulutukseen tai muuhun kotoutumista edistävään palveluun siirtyminen.
Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, mistä syistä Kaakkois-Suomen TE-toimistossa tapahtui kotoutumiskoulutuksen keskeytymisiä vuosina 2014–2016. Tarkoituksena oli myös selvittää, kuinka paljon koulutuksen keskeytymisiä tapahtui ja mitä maahanmuuttajan kotoutumisprosessissa tapahtui koulutuksen keskeytymisen jälkeen. Tutkimusmenetelmänä oli määrällinen menetelmä, jossa tarvittavat tiedot alkaneista koulutuksista, keskeytymisistä ja niiden syistä sekä jatkopoluista haettiin TE-toimiston URA-asiakashallintajärjestelmästä numeraalisessa muodossa ja syötettiin SPSS tilasto-ohjelmaan. Opinnäytetyön tulosten kuvaamisessa käytettiin myös Excel-taulukkoja, kun haluttiin kuvata tarkkoja lukuja.
Vuosien 2014–2016 aikana kotoutumiskoulutus keskeytyi 21 %:lla koulutukseen hyväksytyistä. Keskeytymisistä syiksi osoittautuivat työllistyminen (n. 11 %), toiseen koulutukseen siirtyminen (n. 25 %) ja muu syy (n. 66 %). Yleisin muuta keskeytymisen syytä selittävä tekijä olivat terveydelliset syyt, n. 31 % tapauksista. Yleisin jatkopolku kotoutumiskoulutuksen keskeytymisen jälkeen oli uusi koulutus, työkokeilu ja sairausloma.
Maahanmuuttajien terveydentilasta ja terveydellisten ongelmien vaikutuksesta kotoutumisprosessissa tarvitaan lisää tietoa. TE-toimistoissa tarvitaan lisää tietoa ja osaamista traumataustasta johtuvien psyykkisten oireiden tunnistamiseen ja eteenpäin ohjaamiseen pakolaistaustaustaisten asiakkaiden määrän lisäännyttyä. Moniammatillista yhteistyötä ja vastuunjakoa kotouttamistyössä tulisi kehittää ja selkeyttää ja tietoa jakaa, jotta kotoutumisprosessista tulisi aukoton ja koko matkan kotoutumista tukeva. Palveluihin ohjaamisen tulisi olisi kohdennettua ja oikea-aikaista.
Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, mistä syistä Kaakkois-Suomen TE-toimistossa tapahtui kotoutumiskoulutuksen keskeytymisiä vuosina 2014–2016. Tarkoituksena oli myös selvittää, kuinka paljon koulutuksen keskeytymisiä tapahtui ja mitä maahanmuuttajan kotoutumisprosessissa tapahtui koulutuksen keskeytymisen jälkeen. Tutkimusmenetelmänä oli määrällinen menetelmä, jossa tarvittavat tiedot alkaneista koulutuksista, keskeytymisistä ja niiden syistä sekä jatkopoluista haettiin TE-toimiston URA-asiakashallintajärjestelmästä numeraalisessa muodossa ja syötettiin SPSS tilasto-ohjelmaan. Opinnäytetyön tulosten kuvaamisessa käytettiin myös Excel-taulukkoja, kun haluttiin kuvata tarkkoja lukuja.
Vuosien 2014–2016 aikana kotoutumiskoulutus keskeytyi 21 %:lla koulutukseen hyväksytyistä. Keskeytymisistä syiksi osoittautuivat työllistyminen (n. 11 %), toiseen koulutukseen siirtyminen (n. 25 %) ja muu syy (n. 66 %). Yleisin muuta keskeytymisen syytä selittävä tekijä olivat terveydelliset syyt, n. 31 % tapauksista. Yleisin jatkopolku kotoutumiskoulutuksen keskeytymisen jälkeen oli uusi koulutus, työkokeilu ja sairausloma.
Maahanmuuttajien terveydentilasta ja terveydellisten ongelmien vaikutuksesta kotoutumisprosessissa tarvitaan lisää tietoa. TE-toimistoissa tarvitaan lisää tietoa ja osaamista traumataustasta johtuvien psyykkisten oireiden tunnistamiseen ja eteenpäin ohjaamiseen pakolaistaustaustaisten asiakkaiden määrän lisäännyttyä. Moniammatillista yhteistyötä ja vastuunjakoa kotouttamistyössä tulisi kehittää ja selkeyttää ja tietoa jakaa, jotta kotoutumisprosessista tulisi aukoton ja koko matkan kotoutumista tukeva. Palveluihin ohjaamisen tulisi olisi kohdennettua ja oikea-aikaista.