Luja-pienpaalutustyön kustannusoptimointi
Patjas, Sami (2017)
Patjas, Sami
Hämeen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704275505
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704275505
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni toimeksiantajana toimii Luja-betoni Oy. Toimeksianto Lu-ja-betoni Oy:ltä annettiin Pekka Pihlajamäen toimesta. Hän työskentelee yrityksen kehittelemän Luja-pienpaalun parissa. Luja-pienpaalun valmista-jaa kiinnostaa saada tietoonsa, voitaisiinko paalutusta jotenkin tehostaa työmailla, jolloin kustannukset pienenisivät.
Työn tavoitteena on tutkia, mistä Luja-pienpaalutuksessa tapahtuvat kus-tannukset syntyvät työmailla ja vertailla niitä samoista työmaista kilpailevien teräsputkipaalujen (koot 90–163 mm) paalutuskustannuksiin. Tämän kautta on tavoitteena löytää kustannustehokkaampia ja kilpailukykyisempiä keinoja toteuttaa Luja-pienpaalutus työmailla.
Työn teoriaosuuden kirjoittamiseen lähteenä käytettiin teoksia RIL 254-1-2011, Paalutusohje 2011 ja Raimo Jääskeläisen tekemää Geotekniikan pe-rusteet -kirjaa. Tarkempaa teoriaa Luja-pienpaaluista sain Luja-betonin tekemästä Luja-pienpaaluohjeesta, jonka perusta on tehty Paalutusohje 2011:sta. Opinnäytetyön tutkimusosio tehtiin tutkimushaastatteluiden avulla. Tutkimusosio jaoteltiin vertailuun Luja-pienpaalun ja vastaavan kantavuuden teräsputkipaalun kustannuksiin sekä case-tapaukseen. Siinä tutkittiin Luja-pienpaalutuksen onnistumista työmaalla sekä sitä, miten Luja-pienpaalutusta voitaisiin vielä mahdollisesti tehostaa. Vertailuosiossa haastateltiin kahta eri paalutusurakoitsijaa, joista molemmat paaluttavat sekä Luja-pienpaalua että teräsputkipaalua.
Tutkimuksessani selvisi, että Luja-pienpaalutus tehdään tällä hetkellä jo erittäin kustannustehokkaasti työmailla. Parannettavaakin kuitenkin löytyi. Ennen paalutuksen aloittamista on tärkeää, että pohjatutkimuksiin perehdytään huolella ja että paalutuksen eteneminen työmaalla suunnitellaan huolellisesti. Paalutuksen aikana on tärkeää, että paalutusurakoitsijalla on koko ajan tarpeeksi paaluja työmaalla, jotta työ voi sujua keskeytyksittä. Paalutuksen päätyttyä varmistetaan vielä, että kaikki työt on varmasti tehty, jotta paalutuskalustoa ei tarvitse tuoda työmaalle uudelleen.
Työn tavoitteena on tutkia, mistä Luja-pienpaalutuksessa tapahtuvat kus-tannukset syntyvät työmailla ja vertailla niitä samoista työmaista kilpailevien teräsputkipaalujen (koot 90–163 mm) paalutuskustannuksiin. Tämän kautta on tavoitteena löytää kustannustehokkaampia ja kilpailukykyisempiä keinoja toteuttaa Luja-pienpaalutus työmailla.
Työn teoriaosuuden kirjoittamiseen lähteenä käytettiin teoksia RIL 254-1-2011, Paalutusohje 2011 ja Raimo Jääskeläisen tekemää Geotekniikan pe-rusteet -kirjaa. Tarkempaa teoriaa Luja-pienpaaluista sain Luja-betonin tekemästä Luja-pienpaaluohjeesta, jonka perusta on tehty Paalutusohje 2011:sta. Opinnäytetyön tutkimusosio tehtiin tutkimushaastatteluiden avulla. Tutkimusosio jaoteltiin vertailuun Luja-pienpaalun ja vastaavan kantavuuden teräsputkipaalun kustannuksiin sekä case-tapaukseen. Siinä tutkittiin Luja-pienpaalutuksen onnistumista työmaalla sekä sitä, miten Luja-pienpaalutusta voitaisiin vielä mahdollisesti tehostaa. Vertailuosiossa haastateltiin kahta eri paalutusurakoitsijaa, joista molemmat paaluttavat sekä Luja-pienpaalua että teräsputkipaalua.
Tutkimuksessani selvisi, että Luja-pienpaalutus tehdään tällä hetkellä jo erittäin kustannustehokkaasti työmailla. Parannettavaakin kuitenkin löytyi. Ennen paalutuksen aloittamista on tärkeää, että pohjatutkimuksiin perehdytään huolella ja että paalutuksen eteneminen työmaalla suunnitellaan huolellisesti. Paalutuksen aikana on tärkeää, että paalutusurakoitsijalla on koko ajan tarpeeksi paaluja työmaalla, jotta työ voi sujua keskeytyksittä. Paalutuksen päätyttyä varmistetaan vielä, että kaikki työt on varmasti tehty, jotta paalutuskalustoa ei tarvitse tuoda työmaalle uudelleen.