Muistisairaan ikäihmisen saattohoito hoitohenkilökunnan kuvaamana
Nytorp, Jenna; Toivola, Sarianna (2017)
Nytorp, Jenna
Toivola, Sarianna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705015870
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705015870
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilökunnan kokemuksia muistisairaiden ikäihmisten saattohoidosta. Muistisairaiden saattohoitoa on tutkittu vähän, minkä vuoksi aihe koettiin tärkeäksi. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka pohjalta muistisairaiden ikäihmisten saattohoidon laatua voidaan kehittää. Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää millaisia kokemuksia hoitohenkilökunnalla on muistisairaan saattohoidosta ja miten saattohoitoa voidaan kehittää. Opinnäytetyön menetelmänä oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla viideltä Sopimusvuori Oy:n hoitohenkilökuntaan kuuluvalta ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan muistisairaan ikäihmisen saattohoidossa tärkeää on hyvän elämänlaadun varmistaminen, yhteistyö omaisten kanssa, kuoleman kohtaaminen sekä hoitajien ammattitaito. Tulokset osoittavat, että hoitajat kokivat muistisairaan ikäihmisen saattohoidossa kivun hoidon hyväksi ja riittäväksi. He toivat esille myös rauhallisen ilmapiirin tärkeyden. Omaisten rooli korostui ja heidän osallistumisensa saattohoitoon koettiin tärkeäksi. Hoitajien mukaan muistisairaus toi erityispiirteenä saattohoitoon sen, ettei kuolevan asukkaan toiveita elämän loppuvaiheen hoidosta tiedetä eikä hän niitä enää välttämättä kykene ilmaisemaan. He nostivat myös esiin debriefingin tärkeyden, muistisairaan ja hänen omaistensa yksityisyyden ja yksilöllisyyden mahdollistamisen, ammatillisen kehittymisen, riittävän henkilöstömitoituksen takaamisen sekä omaisten osallistumisen saattohoitoon aiempaa enemmän.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että hoitajat haluavat toteuttaa hyvää muistisairaan ikäihmisen saattohoitoa, mutta oikeanlaisen tilan puute vaikeuttaa yksityisyyden ja yksilöllisyyden huomiointia. Hoitajat toivoivat, että saattohoidon debriefing järjestettäisiin säännöllisesti. Saattohoidon kehitysehdotuksiksi nousivat saattohoitoon tarkoitettu huone, järjestelmällisen debriefingin järjestäminen hoitajille, omaisten kannustaminen hoitoon osallistumiseen sekä hoitajien kouluttaminen muistisairaan hoitoon.
Tulosten mukaan muistisairaan ikäihmisen saattohoidossa tärkeää on hyvän elämänlaadun varmistaminen, yhteistyö omaisten kanssa, kuoleman kohtaaminen sekä hoitajien ammattitaito. Tulokset osoittavat, että hoitajat kokivat muistisairaan ikäihmisen saattohoidossa kivun hoidon hyväksi ja riittäväksi. He toivat esille myös rauhallisen ilmapiirin tärkeyden. Omaisten rooli korostui ja heidän osallistumisensa saattohoitoon koettiin tärkeäksi. Hoitajien mukaan muistisairaus toi erityispiirteenä saattohoitoon sen, ettei kuolevan asukkaan toiveita elämän loppuvaiheen hoidosta tiedetä eikä hän niitä enää välttämättä kykene ilmaisemaan. He nostivat myös esiin debriefingin tärkeyden, muistisairaan ja hänen omaistensa yksityisyyden ja yksilöllisyyden mahdollistamisen, ammatillisen kehittymisen, riittävän henkilöstömitoituksen takaamisen sekä omaisten osallistumisen saattohoitoon aiempaa enemmän.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että hoitajat haluavat toteuttaa hyvää muistisairaan ikäihmisen saattohoitoa, mutta oikeanlaisen tilan puute vaikeuttaa yksityisyyden ja yksilöllisyyden huomiointia. Hoitajat toivoivat, että saattohoidon debriefing järjestettäisiin säännöllisesti. Saattohoidon kehitysehdotuksiksi nousivat saattohoitoon tarkoitettu huone, järjestelmällisen debriefingin järjestäminen hoitajille, omaisten kannustaminen hoitoon osallistumiseen sekä hoitajien kouluttaminen muistisairaan hoitoon.