Sydämen ohitusleikkauspotilaan turvallinen jatkohoitoon siirtyminen
Posti, Ella; Pääkkönen, Jaana (2017)
Posti, Ella
Pääkkönen, Jaana
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705025970
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705025970
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sen hetkistä sydämen ohitusleikkauspotilaan jatkohoitoon siirtymisen prosessia hoitajien kokemana. Tavoitteena oli tuottaa tietoa sydämen ohitusleikkauspotilaan jatkohoitoon siirtymisen prosessin nykytilasta sekä nostaa esille prosessin onnistuneet osa-alueet ja mahdolliset ongelmakohdat. Opinnäytetyön tutkimustehtävinä oli selvittää miten sydämen ohitusleikkauspotilaan jatkohoitoon siirtyminen yksiköiden välillä nykytilassa toteutuu, millaisia haasteita sydämen ohitusleikkauspotilaan jatkohoidon prosessissa on sekä millainen on hyvä jatkohoidon prosessi. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvan Vammalan aluesairaalan kanssa.
Opinnäytetyön tulosten mukaan jatkohoidon prosessi yksiköiden välillä toteutui hoitajien kuvaamana nykytilassaan hyvin. Onnistuneimpia osa-alueita jatkohoidon prosessissa koettiin olevan tiedonsiirron sujuva kirjallinen toteutuminen, potilaan hyvä tiedottaminen sekä valmistaminen siirtoa varten, hoidon jatkuvuus sekä yksiköiden välinen hyvä yhteistyö. Jatkohoidon prosessin haasteena nähtiin puutteet potilas- sekä jatkohoitopaikoista, vähäiset mahdollisuudet jatkohoidon prosessin ennakoinnissa sekä epätietoisuus suullisen raportoinnin laajuudesta. Erityisesti kehitettävää koettiin olevan jatkohoidon prosessin toteutuksen ennakoinnissa.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää yksiköiden välisen jatkohoidon prosessin kehittämisessä. Kehittämisalueita ovat erityisesti jatkohoidon prosessin sujuvoittaminen ennakoinnin myötä sekä yhteiset pelisäännöt suullisen raportin laajuudesta. Jatkotutkimuksena voitaisiin verrata toisten yksiköiden jatkohoidon prosesseja keskenään ja katsoa, löytyykö näistä eroavaisuuksia. Lisäksi voitaisiin tehdä vertailevaa tutkimusta siitä, miten jatkohoidon prosessi ja tiedon siirto toteutuvat yksiköiden välillä, kun ei ole käytössä samaa potilastietojärjestelmää.
Opinnäytetyön tulosten mukaan jatkohoidon prosessi yksiköiden välillä toteutui hoitajien kuvaamana nykytilassaan hyvin. Onnistuneimpia osa-alueita jatkohoidon prosessissa koettiin olevan tiedonsiirron sujuva kirjallinen toteutuminen, potilaan hyvä tiedottaminen sekä valmistaminen siirtoa varten, hoidon jatkuvuus sekä yksiköiden välinen hyvä yhteistyö. Jatkohoidon prosessin haasteena nähtiin puutteet potilas- sekä jatkohoitopaikoista, vähäiset mahdollisuudet jatkohoidon prosessin ennakoinnissa sekä epätietoisuus suullisen raportoinnin laajuudesta. Erityisesti kehitettävää koettiin olevan jatkohoidon prosessin toteutuksen ennakoinnissa.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää yksiköiden välisen jatkohoidon prosessin kehittämisessä. Kehittämisalueita ovat erityisesti jatkohoidon prosessin sujuvoittaminen ennakoinnin myötä sekä yhteiset pelisäännöt suullisen raportin laajuudesta. Jatkotutkimuksena voitaisiin verrata toisten yksiköiden jatkohoidon prosesseja keskenään ja katsoa, löytyykö näistä eroavaisuuksia. Lisäksi voitaisiin tehdä vertailevaa tutkimusta siitä, miten jatkohoidon prosessi ja tiedon siirto toteutuvat yksiköiden välillä, kun ei ole käytössä samaa potilastietojärjestelmää.