Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Ryöstörikosten oikeudellisesta arvioinnista - erityisesti rahalaitoksiin ja kultasepänliikkeisiin kohdistuneiden tekojen osalta
Järmälä, Kari (2017)
Järmälä, Kari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705025994
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705025994
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on ryöstörikosten oikeudellinen arviointi. Opinnäytetyö jakautuu kahteen osaan. Aluksi tarkastellaan ryöstörikosten arviointia yleisesti, jonka jälkeen tarkastelun kohteena ovat rahalaitoksiin ja kultasepänliikkeisiin kohdistuneet teot. Rahalaitoksiin ja kultasepänliikkeisiin kohdistuvilla ryöstörikoksilla tavoitellaan huomattavan arvokasta omaisuutta ja niillä voidaan lisäksi katsoa olevan omat ominaispiirteensä.
Opinnäytetyössä tuodaan esille näitä piirteitä sekä niiden vaikutusta tekojen oikeudelliseen arviointiin. Opinnäytetyön tavoitteena on ollut vastata asetettuihin tutkimuskysymyksiin ja luoda siten kuva ryöstörikosten oikeudelliseen arviointiin vaikuttavista seikoista. Tutkimuskysymysten kohteena olivat ryöstön ja törkeän ryöstön välinen rajanveto, ryöstön yrityskynnyksen ylittyminen sekä rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavat seikat. Opinnäytetyön lopuksi on tutkimustulosten
perusteella pohdittu voimassa olevan lainsäädännön ja oikeuskäytännön mahdollisia ongelmakohtia. Tutkimuskysymyksiin yksityiskohtaisen vastaamisen lisäksi opinnäytetyön tavoitteena on ollut luoda laaja ja kokonaisvaltainen kuva ryöstörikosten oikeudelliseen arviointiin vaikuttavista seikoista. Opinnäytetyö on laadittu työelämälähtöisesti, mutta siitä on hyötyä laajemminkin ryöstörikoksista kiinnostuneille.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä on rikosoikeusdogmatiikka. Tutkimusaineistona oli Helsingin käräjäoikeuden ja Helsingin hovioikeuden ratkaisuja tapauksista, jotka olivat kohdistuneet rahalaitoksiin ja kultasepänliikkeisiin. Käsiteltävien tapausten valinnassa sovellettiin valikoivaa menetelmää. Lähtökohtana oli sisällyttää tutkimusaineistoon mahdollisimman suuri osa Helsingissä valitulla aikavälillä tapahtuneista teoista. Opinnäytetyö sisältää myös lyhyen tapausselosteen jokaisesta tutkimuksen kohteena olleesta tapauksesta.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että ryöstön ja törkeän ryöstön välinen rajanveto on pääsääntöisesti selvä. Ryöstön valmistelun ja ryöstön yrityksen välinen rajanveto voidaan myös katsoa käsiteltyjen tapausten perusteella selkeäksi. On kuitenkin todettava, että yksittäisen tapauksen tosiseikastolla voi olla merkittävääkin vaikutusta tapauksen tulkintaan. Opinnäytetyössä on tunnistettu myös seikkoja, jotka vaikuttavat mitattaessa rangaistusta ryöstörikoksesta.
Opinnäytetyön tuloksena on syntynyt myös toimenpidesuosituksia. Tutkimusaineiston perusteella rikoslain 31 luvun 2 §:n kohdan 4 mukaista kvalifiointiperustetta tulkitaan mahdollisesti liian suppeasti. Lisäksi tavallisen ryöstön rankaisemattomaan valmisteluun liittyy ongelmallisuutta, jota olisi opinnäytetyön tulosten perusteella syytä tutkia tarkemmin.
Opinnäytetyössä tuodaan esille näitä piirteitä sekä niiden vaikutusta tekojen oikeudelliseen arviointiin. Opinnäytetyön tavoitteena on ollut vastata asetettuihin tutkimuskysymyksiin ja luoda siten kuva ryöstörikosten oikeudelliseen arviointiin vaikuttavista seikoista. Tutkimuskysymysten kohteena olivat ryöstön ja törkeän ryöstön välinen rajanveto, ryöstön yrityskynnyksen ylittyminen sekä rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavat seikat. Opinnäytetyön lopuksi on tutkimustulosten
perusteella pohdittu voimassa olevan lainsäädännön ja oikeuskäytännön mahdollisia ongelmakohtia. Tutkimuskysymyksiin yksityiskohtaisen vastaamisen lisäksi opinnäytetyön tavoitteena on ollut luoda laaja ja kokonaisvaltainen kuva ryöstörikosten oikeudelliseen arviointiin vaikuttavista seikoista. Opinnäytetyö on laadittu työelämälähtöisesti, mutta siitä on hyötyä laajemminkin ryöstörikoksista kiinnostuneille.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä on rikosoikeusdogmatiikka. Tutkimusaineistona oli Helsingin käräjäoikeuden ja Helsingin hovioikeuden ratkaisuja tapauksista, jotka olivat kohdistuneet rahalaitoksiin ja kultasepänliikkeisiin. Käsiteltävien tapausten valinnassa sovellettiin valikoivaa menetelmää. Lähtökohtana oli sisällyttää tutkimusaineistoon mahdollisimman suuri osa Helsingissä valitulla aikavälillä tapahtuneista teoista. Opinnäytetyö sisältää myös lyhyen tapausselosteen jokaisesta tutkimuksen kohteena olleesta tapauksesta.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että ryöstön ja törkeän ryöstön välinen rajanveto on pääsääntöisesti selvä. Ryöstön valmistelun ja ryöstön yrityksen välinen rajanveto voidaan myös katsoa käsiteltyjen tapausten perusteella selkeäksi. On kuitenkin todettava, että yksittäisen tapauksen tosiseikastolla voi olla merkittävääkin vaikutusta tapauksen tulkintaan. Opinnäytetyössä on tunnistettu myös seikkoja, jotka vaikuttavat mitattaessa rangaistusta ryöstörikoksesta.
Opinnäytetyön tuloksena on syntynyt myös toimenpidesuosituksia. Tutkimusaineiston perusteella rikoslain 31 luvun 2 §:n kohdan 4 mukaista kvalifiointiperustetta tulkitaan mahdollisesti liian suppeasti. Lisäksi tavallisen ryöstön rankaisemattomaan valmisteluun liittyy ongelmallisuutta, jota olisi opinnäytetyön tulosten perusteella syytä tutkia tarkemmin.