Rakennusjärjestys muuttuvassa yhteiskunnassa : Rakennustarkastajan näkökulma
Tonteri, Tapio (2017)
Tonteri, Tapio
Hämeen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705046403
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705046403
Tiivistelmä
Jokaisessa Suomen kunnassa on oltava rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen laatii käytännössä rakennustarkastaja ja sen hyväksyy kunnanvaltuusto. Olen toiminut rakennustarkastajana 28 vuotta ja havainnut rakennusjärjestykseen liittyviä ongelmia, joita selvitän tässä opinnäytetyössä.
Nuo ongelmat liittyvät rakennusjärjestyksen laadintaan, sen hyväksymisprosessiin ja rakennusjärjestyksen käyttämiseen säädöksenä rakennustarkastajan työssä. Päättötyön tarkoituksena on tuoda esille havaittuja ongelmia ja saada ne ratkaistua.
Rakennusjärjestyksen asema on verrattavissa lakiin, asetuksiin ja määräyksiin. Sen pohjalta myönnetään lupia, otetaan vastaan toimenpideilmoituksia ja valvotaan rakennuksia ja rakennettua ympäristöä. Rakennusjärjestyksen määräykset eivät saa olla maanomistajille kohtuuttomia. Määräysten tulisi olla myös kuntien välillä tasapuolisia.
Olen käyttänyt opinnäytetyössä apuna korkeimman hallinto-oikeuden ennakkotapauksia sekä maankäyttö- ja rakennuslain tulkintoja. Oikeuskäytännöstä tehdystä kirjallisuudesta ja omasta kokemuksesta on suuri apu.
Kehitysehdotuksena ympäristöministeriö voisi pohtia oikeustapausten pohjalta yhtenäisiä soveltamisohjeita kunnille. Korkeimman hallinto-oikeuden tulisi pohtia ajatusta, että jos havaitaan rakennusjärjestys lainvastaiseksi, se pitäisi sanktioida. Jos lainvastainen rakennusjärjestyksen määräys koskee useita kuntia, pitäisi sanktio ulottaa myös näihin kuntiin.
Nuo ongelmat liittyvät rakennusjärjestyksen laadintaan, sen hyväksymisprosessiin ja rakennusjärjestyksen käyttämiseen säädöksenä rakennustarkastajan työssä. Päättötyön tarkoituksena on tuoda esille havaittuja ongelmia ja saada ne ratkaistua.
Rakennusjärjestyksen asema on verrattavissa lakiin, asetuksiin ja määräyksiin. Sen pohjalta myönnetään lupia, otetaan vastaan toimenpideilmoituksia ja valvotaan rakennuksia ja rakennettua ympäristöä. Rakennusjärjestyksen määräykset eivät saa olla maanomistajille kohtuuttomia. Määräysten tulisi olla myös kuntien välillä tasapuolisia.
Olen käyttänyt opinnäytetyössä apuna korkeimman hallinto-oikeuden ennakkotapauksia sekä maankäyttö- ja rakennuslain tulkintoja. Oikeuskäytännöstä tehdystä kirjallisuudesta ja omasta kokemuksesta on suuri apu.
Kehitysehdotuksena ympäristöministeriö voisi pohtia oikeustapausten pohjalta yhtenäisiä soveltamisohjeita kunnille. Korkeimman hallinto-oikeuden tulisi pohtia ajatusta, että jos havaitaan rakennusjärjestys lainvastaiseksi, se pitäisi sanktioida. Jos lainvastainen rakennusjärjestyksen määräys koskee useita kuntia, pitäisi sanktio ulottaa myös näihin kuntiin.