Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Lohjalaista kumppanuusajattelua: ”Ei tähän mielestäni taloa tarvita vaan halua tehdä yhteistyötä kumppaneina.”
Aatinen, Mette (2017)
Aatinen, Mette
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705076660
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705076660
Tiivistelmä
Kumppanuus on ajankohtainen ja yleisesti käytetty, mutta harvemmin täsmällisesti määritelty käsite. Sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi väljää yhteistyötä, sopimuksin säädeltyjä velvoitteita ja vastuita, palvelujen ostoa ja myyntiä tai luottamusta.
Kumppanuuteen liittyy myös osallistumisen ja sitä vahvemman osallisuuden käsite: aktiivinen kansalaisuus tarkoittaisi sellaisten uusien toimintatilojen luomista, joissa julkisen ja kolmannen sektorin sekä asukkaiden yhteistoiminta mahdollistuisi nykyistä paremmin. Kumppanuusparadigman onkin nähty olevan muutoksessa. Siinä missä ennen keskityttiin valtaan, byrokratiaan ja standardiratkaisuihin, pyritään tulevaisuudessa pikemminkin demokratiaan, moniäänisyyteen ja dialogiin.
Kumppanuus ja siinä esiintyvät ongelmat ovat ajankohtaisia erityisesti kuntaliitosten yhteydessä. Tutkimusten mukaan kuntaliitokset heikentävät ihmisten osallisuuden kokemusta ja luottamusta kuntansa päätöksentekijöihin. Jopa yli 70 prosentissa kuntia luottamustaso on ollut kriittisellä tasolla. Näin ollen kumppanuusajattelun tutkiminen on varsin tärkeää.
Tämä opinnäytetyö tarkastelee kumppanuusajattelua Lohjalla. Pääpaino on järjestöjen ja kaupungin välisessä kumppanuudessa, mutta aineistossa kuuluu myös muiden kaupunkilaisten ääni. Tavoitteena on selvittää, mitä Lohjalla ajatellaan kumppanuudesta, mitä sillä tarkoitetaan ja mihin suuntaan sen ajatellaan tai toivotaan kehittyvän. Työn tilaaja on järjestöjen ja kaupungin yhteistyötä kehittänyt Lohjastuu-projekti, jonka työtä jatkaa vuoden 2017 alusta Lohjalle perustettu Kansalaistoiminnan keskus.
Käynnistin työni Lohjastuun kumppanuus-illan keskusteluilla keväällä 2016. Sen jälkeen toteutin Lohjalaiset -facebookryhmässä ja kaupungin organisaatiossa webropol-kyselyn, johon sain 64 vastausta. Myös facebookissa käytiin keskustelua kumppanuudesta. Lopuksi tukevoitin aineistoa vielä järjestötoimijoiden ryhmähaastattelulla. Analysoin aineistot fenomenologis-hermeneuttisella analyysillä, jossa painotetaan aineistoa kokonaisuutena. Kumppanuusajattelun tutkiminen on merkitysten tutkimista. Asiat ja ilmiöt saavat merkityksensä suhteessa toisiinsa ja se, minkälainen merkitys jollekin käsitteelle annetaan, määrittelee sen arvon suhteessa muihin asioihin. Ei ole itsestään selvää, että kumppanuudelle annetaan samoja merkityksiä kentän molemmilla laidoilla ja siksi on tärkeää selvittää, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan kumppanuudesta.
Työni tärkein tulos on luottamuksen suuri merkitys: 32 vastaajaa 64:stä oli sitä mieltä, että luottamus on tärkein tekijä kumppanuudessa. Niinpä myös suurin este kumppanuuden kehittymiselle on luottamuksen puute: 21 vastaajaa merkitsi luottamuksen puutteen tärkeimmäksi. Seuraavaksi tärkeimpänä vastaajat pitivät asenteita, sitoutumista, pelisääntöjä ja vuorovaikutusta. Tässä näkyykin kumppanuusparadigman muuttuminen: tämän aineiston perusteella julkisen ja kolmannen sektorin sekä kuntalaisten keskuuteen kaivataan lisää dialogia, avoimia kohtaamisia ja uusia mahdollisuuksia edustuksellisen demokratian ja byrokratian sijasta. Lohjasta toivottiin kovasti kumppanuuskaupunkia, mutta tällaista kehitystä ei pidetty todennäköisenä.
Kuntaliitoksia on tehty Suomessa hyvin paljon ja tulossa on vielä mm. maan suurin kuntaliitos, jos pääkaupunkiseudun kunnat yhdistyvät. Kaikki toimivat mallit, joilla tuetaan luottamusta ja aidon kumppanuuden kehittymistä, ovat tarpeen. On tärkeää tiedostaa, mitä kumppanuudella tarkoitetaan, jotta siinä päästään toimiviin käytäntöihin. Lohja voisi näyttää tässä kehityksessä mallia maakunnassa ja laajemminkin.
Kumppanuuteen liittyy myös osallistumisen ja sitä vahvemman osallisuuden käsite: aktiivinen kansalaisuus tarkoittaisi sellaisten uusien toimintatilojen luomista, joissa julkisen ja kolmannen sektorin sekä asukkaiden yhteistoiminta mahdollistuisi nykyistä paremmin. Kumppanuusparadigman onkin nähty olevan muutoksessa. Siinä missä ennen keskityttiin valtaan, byrokratiaan ja standardiratkaisuihin, pyritään tulevaisuudessa pikemminkin demokratiaan, moniäänisyyteen ja dialogiin.
Kumppanuus ja siinä esiintyvät ongelmat ovat ajankohtaisia erityisesti kuntaliitosten yhteydessä. Tutkimusten mukaan kuntaliitokset heikentävät ihmisten osallisuuden kokemusta ja luottamusta kuntansa päätöksentekijöihin. Jopa yli 70 prosentissa kuntia luottamustaso on ollut kriittisellä tasolla. Näin ollen kumppanuusajattelun tutkiminen on varsin tärkeää.
Tämä opinnäytetyö tarkastelee kumppanuusajattelua Lohjalla. Pääpaino on järjestöjen ja kaupungin välisessä kumppanuudessa, mutta aineistossa kuuluu myös muiden kaupunkilaisten ääni. Tavoitteena on selvittää, mitä Lohjalla ajatellaan kumppanuudesta, mitä sillä tarkoitetaan ja mihin suuntaan sen ajatellaan tai toivotaan kehittyvän. Työn tilaaja on järjestöjen ja kaupungin yhteistyötä kehittänyt Lohjastuu-projekti, jonka työtä jatkaa vuoden 2017 alusta Lohjalle perustettu Kansalaistoiminnan keskus.
Käynnistin työni Lohjastuun kumppanuus-illan keskusteluilla keväällä 2016. Sen jälkeen toteutin Lohjalaiset -facebookryhmässä ja kaupungin organisaatiossa webropol-kyselyn, johon sain 64 vastausta. Myös facebookissa käytiin keskustelua kumppanuudesta. Lopuksi tukevoitin aineistoa vielä järjestötoimijoiden ryhmähaastattelulla. Analysoin aineistot fenomenologis-hermeneuttisella analyysillä, jossa painotetaan aineistoa kokonaisuutena. Kumppanuusajattelun tutkiminen on merkitysten tutkimista. Asiat ja ilmiöt saavat merkityksensä suhteessa toisiinsa ja se, minkälainen merkitys jollekin käsitteelle annetaan, määrittelee sen arvon suhteessa muihin asioihin. Ei ole itsestään selvää, että kumppanuudelle annetaan samoja merkityksiä kentän molemmilla laidoilla ja siksi on tärkeää selvittää, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan kumppanuudesta.
Työni tärkein tulos on luottamuksen suuri merkitys: 32 vastaajaa 64:stä oli sitä mieltä, että luottamus on tärkein tekijä kumppanuudessa. Niinpä myös suurin este kumppanuuden kehittymiselle on luottamuksen puute: 21 vastaajaa merkitsi luottamuksen puutteen tärkeimmäksi. Seuraavaksi tärkeimpänä vastaajat pitivät asenteita, sitoutumista, pelisääntöjä ja vuorovaikutusta. Tässä näkyykin kumppanuusparadigman muuttuminen: tämän aineiston perusteella julkisen ja kolmannen sektorin sekä kuntalaisten keskuuteen kaivataan lisää dialogia, avoimia kohtaamisia ja uusia mahdollisuuksia edustuksellisen demokratian ja byrokratian sijasta. Lohjasta toivottiin kovasti kumppanuuskaupunkia, mutta tällaista kehitystä ei pidetty todennäköisenä.
Kuntaliitoksia on tehty Suomessa hyvin paljon ja tulossa on vielä mm. maan suurin kuntaliitos, jos pääkaupunkiseudun kunnat yhdistyvät. Kaikki toimivat mallit, joilla tuetaan luottamusta ja aidon kumppanuuden kehittymistä, ovat tarpeen. On tärkeää tiedostaa, mitä kumppanuudella tarkoitetaan, jotta siinä päästään toimiviin käytäntöihin. Lohja voisi näyttää tässä kehityksessä mallia maakunnassa ja laajemminkin.