Syrjinnästä vapaa alue : Kuinka yhdenvertaisuus toteutuu Kansainvälisellä naisten tapaamispaikka Naistarilla?
Huttu-Hiltunen, Minna (2017)
Huttu-Hiltunen, Minna
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705086830
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705086830
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tutkia, kuinka yhdenvertaisuus toteutuu Kansainvälisellä naisten tapaamispaikka Naistarilla. Kansainvälinen naisten tapaamispaikka Naistari on Setlementti Tampere ry:n monikulttuurisen työn muoto. Naistari on sekä opinnäytetyöni tutkimuskohde, että tilaaja. Naistarin tarkoituksena on tarjota maahanmuuttajanaisille ja lapsille turvallinen tila, jossa he voivat osallistua eri aktiviteetteihin, saada vertaistukea sekä palveluohjaukselliseksi luonnehdittavaa ohjausta ja neuvontaa Suomen palvelujärjestelmään liittyvissä kysymyksissä sekä muissa arkeen liittyvissä asioissa.
Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa toimijoita arvioimaan yhdenvertaisuuden toteutumista omissa toiminnoissaan sekä ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Naistari on julistautunut syrjinnästä vapaaksi alueeksi, mutta tutkimusta yhdenvertaisuuden toteutumista Naistarilla ei ole tehty. Tutkimukseni on kvalitatiivinen ja sen tarkoituksena on kartoittaa asiakaslähtöisen BIKVAarviointimallin avulla, kuinka yhdenvertaisena Naistarin asiakkaat, harjoittelijat ja työntekijät kokevat Naistarin. BIKVA-mallin mukaisesti toteutin tutkimuksen avoimilla haastatteluilla. Opinnäytetyöni teoreettinen viitekehys rakentuu tutkimukseni kannalta oleellisten käsitteiden määritelmistä sekä yhdenvertaisuutta koskevasta lainsäädännöstä.
Haastattelin kolme fokusryhmää alhaalta ylöspäin suuntautuvan mallin mukaisesti haastatellen ensin asiakkaita, sitten harjoittelijoita ja viimeisenä Naistarin työntekijöitä. Aikaisemmin saatu palaute toimi keskustelun herättäjänä seuraavassa vaiheessa. Asiakas-ryhmän haastattelut toteutin yksilöhaastatteluna ja harjoittelijat ja työntekijät ryhminä. Haastatteluissa ei ollut ennalta määrättyä rakennetta ja kysymykset olivat avoimia.
Haastatteluin halusin selvittää muun muassa kuinka yhdenvertaisia eri toiminnot ovat asiakkaiden ja harjoittelijoiden näkökulmasta? Esiintyykö Naistarilla syrjintää missään sen muodossa? Millaisin toimenpitein yhdenvertaisuutta voitaisiin edistää Naistarilla? Millainen vaikutus työntekijöiden asenteilla on Naistarin yhdenvertaisuuteen? Tallensin haastattelut ja litteroin aineistoin osittain. Kerätyn aineiston analyysimenetelmänä käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
BIKVA-mallin mukaisesti suoritetun arvioinnin perusteella maahanmuuttajanaiset kokevat, ettei Naistarilla esiinny syrjintää ja palveluohjaus on yhdenvertaista. Naistarin sitoutuminen yhdenvertaisuuden periaatteeseen on vahvaa ja ”Syrjinnästä vapaa alue” ei ole vain kyltti seinällä vaan tosiasiallinen käytäntö. Syrjintä ja rasismi eivät ole täysin poissakaan, mutta ennaltaehkäisevällä työotteella ennakkoluuloja ja asenteita voidaan käsitellä ja purkaa
Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa toimijoita arvioimaan yhdenvertaisuuden toteutumista omissa toiminnoissaan sekä ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Naistari on julistautunut syrjinnästä vapaaksi alueeksi, mutta tutkimusta yhdenvertaisuuden toteutumista Naistarilla ei ole tehty. Tutkimukseni on kvalitatiivinen ja sen tarkoituksena on kartoittaa asiakaslähtöisen BIKVAarviointimallin avulla, kuinka yhdenvertaisena Naistarin asiakkaat, harjoittelijat ja työntekijät kokevat Naistarin. BIKVA-mallin mukaisesti toteutin tutkimuksen avoimilla haastatteluilla. Opinnäytetyöni teoreettinen viitekehys rakentuu tutkimukseni kannalta oleellisten käsitteiden määritelmistä sekä yhdenvertaisuutta koskevasta lainsäädännöstä.
Haastattelin kolme fokusryhmää alhaalta ylöspäin suuntautuvan mallin mukaisesti haastatellen ensin asiakkaita, sitten harjoittelijoita ja viimeisenä Naistarin työntekijöitä. Aikaisemmin saatu palaute toimi keskustelun herättäjänä seuraavassa vaiheessa. Asiakas-ryhmän haastattelut toteutin yksilöhaastatteluna ja harjoittelijat ja työntekijät ryhminä. Haastatteluissa ei ollut ennalta määrättyä rakennetta ja kysymykset olivat avoimia.
Haastatteluin halusin selvittää muun muassa kuinka yhdenvertaisia eri toiminnot ovat asiakkaiden ja harjoittelijoiden näkökulmasta? Esiintyykö Naistarilla syrjintää missään sen muodossa? Millaisin toimenpitein yhdenvertaisuutta voitaisiin edistää Naistarilla? Millainen vaikutus työntekijöiden asenteilla on Naistarin yhdenvertaisuuteen? Tallensin haastattelut ja litteroin aineistoin osittain. Kerätyn aineiston analyysimenetelmänä käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
BIKVA-mallin mukaisesti suoritetun arvioinnin perusteella maahanmuuttajanaiset kokevat, ettei Naistarilla esiinny syrjintää ja palveluohjaus on yhdenvertaista. Naistarin sitoutuminen yhdenvertaisuuden periaatteeseen on vahvaa ja ”Syrjinnästä vapaa alue” ei ole vain kyltti seinällä vaan tosiasiallinen käytäntö. Syrjintä ja rasismi eivät ole täysin poissakaan, mutta ennaltaehkäisevällä työotteella ennakkoluuloja ja asenteita voidaan käsitellä ja purkaa