Suodatusmenetelmien vaikutus viinin laatuun
Jantunen, Iina (2010)
Jantunen, Iina
Hämeen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004176560
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004176560
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin suodatusmenetelmien vaikutusta viinin laatuun. Suodatus on kiistelty aihe viininvalmistuksessa, koska sen sanotaan vaikuttavan viinin rakenteeseen, aromiin ja väriin negatiivisesti. Suodattamalla viinistä saadaan kuitenkin poistettua epäpuhtaudet ja mikrobit, jolloin viini on stabiilia pullotusta varten. Suodatuksen vaikutusta viinin laatuun on tutkittu melko vähän. Työn toimeksiantaja oli alkoholijuomia valmistava ja pullottava Altia Corporation.
Työn kokeellisessa osiossa tehtiin suodatuskokeita unkarilaisella valkoviinillä ja argentiinalaisella punaviinillä. Suodatusmenetelminä käytettiin levysuodatusta, patruunasuodatusta ja crossflow-suodatusta. Suodattamalla saatiin parannettua viinin mikrobiologista laatua. Tässä tutkimuksessa käytetyssä suodattamattomassa valkoviinissä oli runsaasti hiivasoluja, jotka saatiin poistettua kokonaan suodatuksella. Viineille tehtyjen aistinvaraisten arviointien menetelminä käytettiin kolmitestiä ja järjestystestiä. Kokeessa tutkittiin myös viinien suodatettavuutta ja suodattimen tukkiutuvuutta. Viineille tehtiin kemialliset ja mikrobiologiset analyysit EU:n virallisessa alkoholin tarkastuslaboratoriossa Alcohol Control Laboratoryssä (ACL). Aistinvaraisessa arvioinnissa käytetyn kolmitestin tuloksia arvioitiin tilastollisesti käyttämällä kolmitestin merkitsevyysrajojen taulukkoa. Aistinvaraisessa arvioinnissa käytetyn järjestystestin tuloksia ei otoskoon pienuuden vuoksi arvioitu tilastollisesti.
Saatujen tulosten pohjalta voidaan todeta, että tässä kokeessa käytettyjen menetelmien ja aistinvaraisen arvioinnin otoskoon perusteella suodatusmenetelmien välillä ei ole eroja vaikutuksessa viinin laatuun. Eriäviä tuloksia saatettaisiin kuitenkin saada toistamalla koe isommalla aistinvaraisen arvioinnin otoskoolla. Viinejä säilytettiin huoneenlämmössä, mikä todennäköisesti edisti viinien vanhenemista. Säilyttämällä viinejä otollisemmassa lämpötilassa eli noin 12 °C voitaisiin tutkia onko lämpötilalla vaikutusta saatuihin tuloksiin.
Työn kokeellisessa osiossa tehtiin suodatuskokeita unkarilaisella valkoviinillä ja argentiinalaisella punaviinillä. Suodatusmenetelminä käytettiin levysuodatusta, patruunasuodatusta ja crossflow-suodatusta. Suodattamalla saatiin parannettua viinin mikrobiologista laatua. Tässä tutkimuksessa käytetyssä suodattamattomassa valkoviinissä oli runsaasti hiivasoluja, jotka saatiin poistettua kokonaan suodatuksella. Viineille tehtyjen aistinvaraisten arviointien menetelminä käytettiin kolmitestiä ja järjestystestiä. Kokeessa tutkittiin myös viinien suodatettavuutta ja suodattimen tukkiutuvuutta. Viineille tehtiin kemialliset ja mikrobiologiset analyysit EU:n virallisessa alkoholin tarkastuslaboratoriossa Alcohol Control Laboratoryssä (ACL). Aistinvaraisessa arvioinnissa käytetyn kolmitestin tuloksia arvioitiin tilastollisesti käyttämällä kolmitestin merkitsevyysrajojen taulukkoa. Aistinvaraisessa arvioinnissa käytetyn järjestystestin tuloksia ei otoskoon pienuuden vuoksi arvioitu tilastollisesti.
Saatujen tulosten pohjalta voidaan todeta, että tässä kokeessa käytettyjen menetelmien ja aistinvaraisen arvioinnin otoskoon perusteella suodatusmenetelmien välillä ei ole eroja vaikutuksessa viinin laatuun. Eriäviä tuloksia saatettaisiin kuitenkin saada toistamalla koe isommalla aistinvaraisen arvioinnin otoskoolla. Viinejä säilytettiin huoneenlämmössä, mikä todennäköisesti edisti viinien vanhenemista. Säilyttämällä viinejä otollisemmassa lämpötilassa eli noin 12 °C voitaisiin tutkia onko lämpötilalla vaikutusta saatuihin tuloksiin.