Sylinterikannen viritystyö ja etanolikäyttö ajoneuvossa
Sipponen, Aapo (2017)
Sipponen, Aapo
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705086948
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705086948
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, kuinka muutokset sylinterikannessa, imujärjestelmässä ja polttoaineessa vaikuttavat moottorin tehoon ja polttoaineenkulutukseen. Työssä pyrittiin parantamaan sylinterikannen virtausta sekä kasvattamaan moottorin hyötysuhdetta. Muutoksien todentamiseksi työssä käytettiin apuna virtauspenkkiä sekä tehodynamometriä. Polttoaineenkulutusta mitattiin ainoastaan laskemalla.
Työn onnistumisen kannalta oli tärkeää suorittaa valmistelevat toimenpiteet kuten moottorinohjainyksikön asennus ennen varsinaisen kehitystyön aloittamista. Näin pystyttiin mahdollistamaan oikea sytytysajankohta ja polttoainemäärä kullekin kokoonpanolle kussakin ajotilanteessa.
Varsinainen työ aloitettiin mittaamalla ensimmäisen kehitysversion teho ja polttoaineenkulutus. Tämän jälkeen moottori mitoitettiin suunnitteluohjelman avulla ja sylinterikannen kehitystyö aloitettiin. Sylinterikannen muutoksiin kuuluivat palotilan täyttöhitsaus ja muotoilu sekä imukanavien ja venttiilien muokkaaminen. Muutoksien vaikutukset todettiin virtauspenkin avulla. Sylinterikannen muutoksien lisäksi moottoriin mitoitettiin nokka-akseli sekä imu- ja pakosarjat. Polttoaineeksi vaihdettiin myös E85 korkean puristussuhteen vuoksi.
Moottoriin tehdyt muutokset vaikuttivat toivotulla tavalla, sillä sylinterikannen virtausta saatiin kasvatettua ja polttoainekustannuksia pienennettyä. Joitakin asioita kuten pakosarja jäi kuitenkin lopullisessa versiossa toteuttamatta, minkä takia saadut lopputulokset ja moottorin mitoitus eivät kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla.
Työn onnistumisen kannalta oli tärkeää suorittaa valmistelevat toimenpiteet kuten moottorinohjainyksikön asennus ennen varsinaisen kehitystyön aloittamista. Näin pystyttiin mahdollistamaan oikea sytytysajankohta ja polttoainemäärä kullekin kokoonpanolle kussakin ajotilanteessa.
Varsinainen työ aloitettiin mittaamalla ensimmäisen kehitysversion teho ja polttoaineenkulutus. Tämän jälkeen moottori mitoitettiin suunnitteluohjelman avulla ja sylinterikannen kehitystyö aloitettiin. Sylinterikannen muutoksiin kuuluivat palotilan täyttöhitsaus ja muotoilu sekä imukanavien ja venttiilien muokkaaminen. Muutoksien vaikutukset todettiin virtauspenkin avulla. Sylinterikannen muutoksien lisäksi moottoriin mitoitettiin nokka-akseli sekä imu- ja pakosarjat. Polttoaineeksi vaihdettiin myös E85 korkean puristussuhteen vuoksi.
Moottoriin tehdyt muutokset vaikuttivat toivotulla tavalla, sillä sylinterikannen virtausta saatiin kasvatettua ja polttoainekustannuksia pienennettyä. Joitakin asioita kuten pakosarja jäi kuitenkin lopullisessa versiossa toteuttamatta, minkä takia saadut lopputulokset ja moottorin mitoitus eivät kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla.