"Jos on halu, löytyy keino" : Lumilautailun esteettömyyttä kehittämässä
Jolma, Iida (2017)
Jolma, Iida
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705056570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705056570
Tiivistelmä
Opinnäytetyö ja siihen liittyvä opas on tehty Suomen Lumilautaliitolle. Lumilautaliitto on pyrkinyt lisäämään yhdenvertaisuutta ja soveltavaa lumilautailua omassa toiminnassaan. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä tietoutta erilaisista lumilautailijoista ja heidän kokemuksistaan, sekä kehittää esteetöntä lumilautailua vapaaehtoisille avustajille suunnatun perehdyttämisoppaan avulla.
Lumilautailu on lajina ja harrastuksena mahdollista kaikille ihmisille, mutta ihmisten erilaisista lähtökohdista johtuen sen aloittaminen on joillekin helpompaa kuin toisille. Lumilautailun aloittaminen tai sen pariin palaaminen on vaikeampaa niille ihmisille, jotka ovat tavalla tai toisella esteellisiä. Opinnäytetyö esittelee keinoja ja toiminnan lähtökohtia, joilla esteellisiä eli liikuntarajoitteisia tai vammautuneita henkilöitä voidaan avustaa lumilautailussa. Opinnäytetyö esittelee myös mahdollisia keinoja kehittää esteetöntä ja soveltavaa lumilautailua.
Opinnäytetyössä tutkittiin esteellisten henkilöiden kokemuksia lumilautailijayhteisön asenteesta heitä kohtaan, ja sen merkityksestä itselle. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla kuutta eri tavoin esteellistä henkilöä, jotka kaikki harrastavat lumilautailua rajoitteensa tai vammansa kanssa. Yhdessä tapauksessa vamman laadusta johtuen henkilö harrastaa lumilautailun sijasta kelkkailua. Haastateltavista viisi oli miehiä ja yksi nainen. He olivat kaikki eri-ikäisiä: yksi kymmenvuotias, kolme parikymmenvuotiasta ja kaksi kolmekymmenvuotiasta. Haastateltavista viisi oli tutustunut lumilautailuun alun perin ilman rajoituksia tai vammaa. Yhden tapauksessa esteen laatu oli synnynnäinen kehityshäiriö, joten hän on tutustunut lumilautailuun alun perin liikuntarajoitteisena.
Lumilautailijayhteisö koetaan esteellisten ja eri tavoin vammautuneiden henkilöiden näkökulmasta avoimeksi ja syrjimättömäksi ympäristöksi. Liikuntarajoitteista ja vammoista syntyvät haasteet keskittyvät pitkälti fyysisiin ongelmiin, kuten yksilöiden heikkoon tasapainoon tai konkreettisiin motorisiin ja aistillisiin häiriöihin. Osittain haasteita on myös omassa henkisessä jaksamisessa sekä laskettelukeskusten osittain esteellisissä ympäristöissä. Sosiaaliset suhteet koetaan voimavarana esteettömässä ja soveltavassa lumilautailussa. Ihmisten halu auttaa koetaan vahvana.
Osaaville avustajille on tarvetta, kun lähdetään ensi kertaa kokeilemaan lumilautailua vamman tai rajoitteen kanssa. Hyvä avustaja on luotettava, tahdikas ja kohtelee avustettavaa kuten ketä tahansa muutakin ihmistä. Parhaimmillaan hyvä avustaja olisi kuin vertainen, joka tietää, mitä jokapäiväinen eläminen esteen tai vamman kanssa vaatii.
Lumilautailu on lajina ja harrastuksena mahdollista kaikille ihmisille, mutta ihmisten erilaisista lähtökohdista johtuen sen aloittaminen on joillekin helpompaa kuin toisille. Lumilautailun aloittaminen tai sen pariin palaaminen on vaikeampaa niille ihmisille, jotka ovat tavalla tai toisella esteellisiä. Opinnäytetyö esittelee keinoja ja toiminnan lähtökohtia, joilla esteellisiä eli liikuntarajoitteisia tai vammautuneita henkilöitä voidaan avustaa lumilautailussa. Opinnäytetyö esittelee myös mahdollisia keinoja kehittää esteetöntä ja soveltavaa lumilautailua.
Opinnäytetyössä tutkittiin esteellisten henkilöiden kokemuksia lumilautailijayhteisön asenteesta heitä kohtaan, ja sen merkityksestä itselle. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla kuutta eri tavoin esteellistä henkilöä, jotka kaikki harrastavat lumilautailua rajoitteensa tai vammansa kanssa. Yhdessä tapauksessa vamman laadusta johtuen henkilö harrastaa lumilautailun sijasta kelkkailua. Haastateltavista viisi oli miehiä ja yksi nainen. He olivat kaikki eri-ikäisiä: yksi kymmenvuotias, kolme parikymmenvuotiasta ja kaksi kolmekymmenvuotiasta. Haastateltavista viisi oli tutustunut lumilautailuun alun perin ilman rajoituksia tai vammaa. Yhden tapauksessa esteen laatu oli synnynnäinen kehityshäiriö, joten hän on tutustunut lumilautailuun alun perin liikuntarajoitteisena.
Lumilautailijayhteisö koetaan esteellisten ja eri tavoin vammautuneiden henkilöiden näkökulmasta avoimeksi ja syrjimättömäksi ympäristöksi. Liikuntarajoitteista ja vammoista syntyvät haasteet keskittyvät pitkälti fyysisiin ongelmiin, kuten yksilöiden heikkoon tasapainoon tai konkreettisiin motorisiin ja aistillisiin häiriöihin. Osittain haasteita on myös omassa henkisessä jaksamisessa sekä laskettelukeskusten osittain esteellisissä ympäristöissä. Sosiaaliset suhteet koetaan voimavarana esteettömässä ja soveltavassa lumilautailussa. Ihmisten halu auttaa koetaan vahvana.
Osaaville avustajille on tarvetta, kun lähdetään ensi kertaa kokeilemaan lumilautailua vamman tai rajoitteen kanssa. Hyvä avustaja on luotettava, tahdikas ja kohtelee avustettavaa kuten ketä tahansa muutakin ihmistä. Parhaimmillaan hyvä avustaja olisi kuin vertainen, joka tietää, mitä jokapäiväinen eläminen esteen tai vamman kanssa vaatii.