Rakennusten sisäolosuhteiden mittaaminen ja näkyväksi tekeminen
Vaskikallio, Svantte (2017)
Vaskikallio, Svantte
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107320
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107320
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin osana COMBI-hanketta (Comprehensive development of nearly zero-energy municipal service buildings). Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä rakennushankkeen tilaajan tietämystä olosuhdemittauksista ja helpottaa olosuhdemittausten määrittämistä. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää case-kohteiden olosuhdemittausten nykytila sekä luoda rakennushankkeen tilaajalle työkalu rakennushankkeiden olosuhdemittausten määrittämiseksi. Opinnäytetyössä olosuhteiden näkyväksi tekemisellä tarkoitetaan olosuhdeantureihin liitettyjä näyttöjä, joiden avulla käyttäjät näkevät tilassa vallitsevat olosuhteet. Näkyväksi tekemisellä tarkoitetaan myös kiinteistönpidon ohjelmien avulla tehtyjä kuvioita, joista nähdään olosuhdemuutokset ajan suhteen.
Tutkimusaineistona käytettiin case-kohteiden taloteknisiä suunnitelmia, joista selvitettiin olosuhdemittausten nykytilanne case-kohteissa. Erityistä huomiota suunnitelmissa kiinnitettiin rakennusautomaation säätökaavioihin, joista selviävät eri mittaukset sekä mihin ja miten niitä on tarkoitus hyödyntää. Tutkimuksessa haastateltiin myös huoltoinsinöörejä olosuhdemittauksista. Huoltoinsinööreiltä saatiin lisäksi case-kohteiden eri olosuhteiden mittausdataa analysointia varten. Mittausdatan avulla analysoitiin järjestelmien toimintaa ja olosuhdemittausten hyödyntämistä erilaisiin järjestelmien ohjauksiin.
Case-kohteissa olosuhteista mitataan lämpötilaa, hiilidioksidia, suhteellista kosteutta ja valaistusta. Kyseisiä olosuhteita mitataan kohteissa hyvin vaihtelevasti. Osassa kohteista lämpötilaa, hiilidioksidia ja valaistusta mitataan oleskelutiloissa, mutta osassa mittaukset jäävät vähäisiksi. Lämpötila on ylivoimaisesti eniten mitattu olosuhde. Suhteellista kosteutta mitataan vähiten; vain yhden kohteen kahdessa kenkäeteisessä. Kaikki kohteet on liitetty etäyhteydellä kuntien kiinteistöautomaatiojärjestelmiin, mikä mahdollistaa helpomman mittausdatan analysoinnin. Kaikki kohteet eivät täytä suunnitteluohjeiden mukaisia taloteknisiä järjestelmävaatimuksia. Suunnitteluohjeiden mukaisten järjestelmien saavuttamiseksi kehitettiin työkalu olosuhdemittausten määrittämiseksi, jotta tilaaja saa sellaiset mittaukset ja järjestelmät kuin on halunnut. Mittausdataa analysoimalla todettiin, että osa järjestelmistä ei toimi niin kuin niiden pitäisi.
Kaikista kohteista löytyi parannettavaa olosuhdemittausten osalta. Esimerkiksi rakennuksen painesuhteiden säätöä, VOC-mittauksia tai olosuhteiden näkyväksi tekemistä käyttäjille ei ole toteutettu yhdessäkään kohteessa. Lisäksi toteutettuja olosuhdemittauksia voitaisiin analysoida kattavammin ja analysointiin voitaisiin kehittää helpompia ja nopeampia ohjelmia nykyresurssien avuksi.
Tutkimusaineistona käytettiin case-kohteiden taloteknisiä suunnitelmia, joista selvitettiin olosuhdemittausten nykytilanne case-kohteissa. Erityistä huomiota suunnitelmissa kiinnitettiin rakennusautomaation säätökaavioihin, joista selviävät eri mittaukset sekä mihin ja miten niitä on tarkoitus hyödyntää. Tutkimuksessa haastateltiin myös huoltoinsinöörejä olosuhdemittauksista. Huoltoinsinööreiltä saatiin lisäksi case-kohteiden eri olosuhteiden mittausdataa analysointia varten. Mittausdatan avulla analysoitiin järjestelmien toimintaa ja olosuhdemittausten hyödyntämistä erilaisiin järjestelmien ohjauksiin.
Case-kohteissa olosuhteista mitataan lämpötilaa, hiilidioksidia, suhteellista kosteutta ja valaistusta. Kyseisiä olosuhteita mitataan kohteissa hyvin vaihtelevasti. Osassa kohteista lämpötilaa, hiilidioksidia ja valaistusta mitataan oleskelutiloissa, mutta osassa mittaukset jäävät vähäisiksi. Lämpötila on ylivoimaisesti eniten mitattu olosuhde. Suhteellista kosteutta mitataan vähiten; vain yhden kohteen kahdessa kenkäeteisessä. Kaikki kohteet on liitetty etäyhteydellä kuntien kiinteistöautomaatiojärjestelmiin, mikä mahdollistaa helpomman mittausdatan analysoinnin. Kaikki kohteet eivät täytä suunnitteluohjeiden mukaisia taloteknisiä järjestelmävaatimuksia. Suunnitteluohjeiden mukaisten järjestelmien saavuttamiseksi kehitettiin työkalu olosuhdemittausten määrittämiseksi, jotta tilaaja saa sellaiset mittaukset ja järjestelmät kuin on halunnut. Mittausdataa analysoimalla todettiin, että osa järjestelmistä ei toimi niin kuin niiden pitäisi.
Kaikista kohteista löytyi parannettavaa olosuhdemittausten osalta. Esimerkiksi rakennuksen painesuhteiden säätöä, VOC-mittauksia tai olosuhteiden näkyväksi tekemistä käyttäjille ei ole toteutettu yhdessäkään kohteessa. Lisäksi toteutettuja olosuhdemittauksia voitaisiin analysoida kattavammin ja analysointiin voitaisiin kehittää helpompia ja nopeampia ohjelmia nykyresurssien avuksi.