Vanhuspalvelut elävät suureessa muutoksessa. Muutoskehityksen myötä puolessa suomalaisista
kunnista kotipalvelu ja kotisairaanhoito on yhdistetty kotihoidoksi. Kotihoito on ikäihmisten
palvelurakenteen keskeisin ja mittavin palvelu. Kotihoidon tavoitteena on tukea ikäihmisiä niin,
että he voisivat asua kotonaan niin kauan kuin se on tarkoituksenmukaista sekä taata ikäihmisille
yhdenvertaiset, laadukkaat ja tarkoituksenmukaiset vanhuspalvelut kunnioittaen heidän
itsemääräämisoikeutta. Kotihoidon asiakkaina on entistä iäkkäämpiä, huonokuntoisempia,
monisairaita ja hoitoisuudeltaan vaativampia asiakkaita.
Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan kuntaliitos toteutui
1.1.2009. Kotihoito oli yhdistynyt kotihoidoksi Jyväskylässä ja Jyväskylän maalaiskunnassa jo ennen
kuntaliitosta, Korpilahdella vasta kotihoidon lakikokeilun myötä juuri ennen kuntaliitosta.
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tarkastella kotihoidon toimivuutta Korpilahden kotihoidon
hoitajien näkökulmasta kuntien yhdistymisen jälkeen.
Tiedonkeruumenetelmänä oli ryhmähaastattelu. Haastatteluteemoina käytettiin BSC-tuloskortin
ulottuvuuksia. Hoitajien vastaukset ryhmiteltiin SWOT-analyysiä käyttäen.
Tulosten perusteella kotihoidon keskeisimmät kehittämiskohteet ovat pysyvän ja osaavan
henkilökunnan saaminen, lisäresurssien saaminen, teknologian käyttöönottaminen, yhteistyön
lisääminen ja asiakkaalle annettavan ajan lisääminen.
Lisäksi kotihoidon yhdistäminen näyttää onnistuneelta ratkaisulta.
Kiire ja liian vähäinen ajankäyttö asiakkaan luona toistuu hoitajien vastaukissa. Tarvitaan lisää
resursseja kotihoitoon ja tämä tulee huomioitava laadittaessa tulevien vuosien talousarvioita.