Isyyslain muutosten vaikutus avioliiton ulkopuolella syntyneiden oikeuteen saada perintöä
Tasala, Essi (2017)
Tasala, Essi
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705117614
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705117614
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten isyyslain muutos vaikuttaa avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten oikeuteen saada perintöä. Työssä käsitellään myös isyysolettamaan ja isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyviä asioita. Yhtenä tutkimusongelmana on myös se, miten jo kertaalleen suoritettu perinnönjako oikaistaan. Aihe on ajankohtainen, sillä uusi isyyslaki on tullut voimaan 1.1.2016. Työllä ei ole toimeksiantajaa.
Työni on lainopillinen työ. Työssä tutkitaan vanhaa ja uutta lainsäädäntöä, ja analysoidaan korkeimman oikeuden ja euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antamia ratkaisuja liittyen isyyslain voimaanpanosta annetun lain isyydenvahvistamiskanteen määräaikaan. Ratkaisut ovatkin yksi päälähde työssäni. Muita tärkeitä lähteitä ovat isyyslaki, perintökaari, sekä jo kumottu isyyslaki ja isyyslain voimaanpanosta annettu laki. Lisäksi lakien esityöt sen oikeuskirjallisuus ovat työni tärkeimpiä lähteitä.
Johtopäätöksenä työstä voidaan todeta, että lakimuutoksen myötä kaikki avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset saivat samansisältöisen perintöoikeuden kuin aviolapset. Mikäli avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys on vahvistettu kanteella, mutta isä on kuollut ennen 31.1.2012, ei lapsella kuitenkaan ole oikeutta perintöön. Oikeus perintöön on kuitenkin jos perintö on mennyt kokonaisuudessaan valtiolle, tai perinnöttä jääminen olisi sisarusten yhdenvertaisen kohtelun kannalta perusteetonta. Mikäli oikeus perintöön on, ja perinnönjako on jo suoritettu, tulee perinnönjako oikaista. Uuden perillisen tulee vaatia oikaisua pesästä jo aiemmin omaisuutta saaneilta ja saattaa näin perintöoikeus voimaan. Oikaisusta tulisi aina lähtökohtaisesti sopia. Aiemmassa perinnönjaossa omaisuutta saaneilla on palautusvelvollisuus pesään nähden. Pesän uudella osakkaalla on oikeus aloittaa kuolinpesän virallisselvitys ja hakea tuomioistuimelta pesänselvittäjää hoitamaan pesää. Pesänselvittäjän tulee määrittää jokaisen palautusvelvollisen kohdalla palautusvelvollisuuden määrä. Uusi osakas voi myös hakea pesänjakajaa suorittamaan pesän oikaisujako.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla tilastollinen tutkimus isyydenvahvistamiskanteiden määrästä ennen ja jälkeen lakimuutosta. Myös perinnönjaon oikaisujen määrää voisi tutkia muutaman vuoden päästä. Perinnönjaon oikaisu vaikuttaa myös perintöverotukseen, ja siihen että myös perintöverotusta tulee oikaista.
Työni on lainopillinen työ. Työssä tutkitaan vanhaa ja uutta lainsäädäntöä, ja analysoidaan korkeimman oikeuden ja euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antamia ratkaisuja liittyen isyyslain voimaanpanosta annetun lain isyydenvahvistamiskanteen määräaikaan. Ratkaisut ovatkin yksi päälähde työssäni. Muita tärkeitä lähteitä ovat isyyslaki, perintökaari, sekä jo kumottu isyyslaki ja isyyslain voimaanpanosta annettu laki. Lisäksi lakien esityöt sen oikeuskirjallisuus ovat työni tärkeimpiä lähteitä.
Johtopäätöksenä työstä voidaan todeta, että lakimuutoksen myötä kaikki avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset saivat samansisältöisen perintöoikeuden kuin aviolapset. Mikäli avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys on vahvistettu kanteella, mutta isä on kuollut ennen 31.1.2012, ei lapsella kuitenkaan ole oikeutta perintöön. Oikeus perintöön on kuitenkin jos perintö on mennyt kokonaisuudessaan valtiolle, tai perinnöttä jääminen olisi sisarusten yhdenvertaisen kohtelun kannalta perusteetonta. Mikäli oikeus perintöön on, ja perinnönjako on jo suoritettu, tulee perinnönjako oikaista. Uuden perillisen tulee vaatia oikaisua pesästä jo aiemmin omaisuutta saaneilta ja saattaa näin perintöoikeus voimaan. Oikaisusta tulisi aina lähtökohtaisesti sopia. Aiemmassa perinnönjaossa omaisuutta saaneilla on palautusvelvollisuus pesään nähden. Pesän uudella osakkaalla on oikeus aloittaa kuolinpesän virallisselvitys ja hakea tuomioistuimelta pesänselvittäjää hoitamaan pesää. Pesänselvittäjän tulee määrittää jokaisen palautusvelvollisen kohdalla palautusvelvollisuuden määrä. Uusi osakas voi myös hakea pesänjakajaa suorittamaan pesän oikaisujako.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla tilastollinen tutkimus isyydenvahvistamiskanteiden määrästä ennen ja jälkeen lakimuutosta. Myös perinnönjaon oikaisujen määrää voisi tutkia muutaman vuoden päästä. Perinnönjaon oikaisu vaikuttaa myös perintöverotukseen, ja siihen että myös perintöverotusta tulee oikaista.