Trainee-projektin käynnistämisen ja perehdytysjakson onnistuminen, case: RAN-Trainee III
Wirzenius, Markus (2017)
Wirzenius, Markus
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705117807
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705117807
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Rantalainen Yhtiöt. Rantalainen Yhtiöt on perustettu 1972 vuonna ja se tuottaa taloushallinnon palveluita asiakkailleen pääosin Etelä-Suomessa. Opinnäytetyön tehtävä oli selvittää, kuinka yrityksen käynnissä olevan trainee -ohjelman perehdytysjakso onnistui nuorten kannalta, sekä kuinka yrityksen toiminta onnistui vaativan projektin alussa. Johtopäätöksien avulla yrityksen olisi tarkoitus pystyä tuottamaan yhä laadukkaampia trainee -ohjelmia ja luomaan tehokkaampia projekteja.
Tässä opinnäytetyössä teoreettinen viitekehys muodostuu trainee -ohjelmista, projektin alkuvaiheista ja seurannasta, tulokkaan saapumisesta yritykseen ja toimialan nykytilasta. Teoria koostuu pääosin kirjallisista lähteistä, mutta myös sähköisistä artikkeleista ja alan lehdistä.
Empriinen osuus muodostuu kvalitatiivisesta tutkimuksesta, joka on toteutettu haastatteluilla. Haastattelut järjestetään RAN-trainee -ohjelmaan osallistuneille ensimmäisen työssä olo kuukauden jälkeen. Aiheet käsittelivät pääosin ensimmäisen kuukauden, perehdytysjakson, kokemuksia. Perehdytysjakso käsitti kuukauden jakson, jonka aikana harjoittelijat olivat koulutusleireillä kahtena päivänä viikossa ja toimistolla kolmena päivänä viikossa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluin, jotka oli jaettu neljään kokonaisuuteen; odotukset, koulutusleirit, oman kotipaikkakunnan toimistoon sopeutuminen ja kokonaisuuden arviointi. Yrityksen omasta näkökulmasta ensimmäisen kuukauden onnistumisesta vastaa kaikki RAN Trainee -ohjelmat järjestänyt henkilö.
Tutkimustulokset osoittivat, että RAN-Trainee ohjelmien leirit olivat onnistuneita ja nuoret kokivat saaneensa leireiltä paljon oppia tulevaan toimenkuvaansa. Lisäksi nuoret kokivat, että yritys oli satsannut ohjelmaan ja heihin. Tutkimus kuitenkin osoitti, että nuoret olivat kohdanneet ongelmia toimenkuvansa jalkauttamisessa omaan työympäristöönsä. Toimistojen esimiehet eivät olleet riittävän tietoisia pro-jektin tavoitteista, eivätkä työyhteisöt kyenneet tarjota uuteen toimenkuvaan riittä-västi tukea kaikilla paikkakunnilla.
Tässä opinnäytetyössä teoreettinen viitekehys muodostuu trainee -ohjelmista, projektin alkuvaiheista ja seurannasta, tulokkaan saapumisesta yritykseen ja toimialan nykytilasta. Teoria koostuu pääosin kirjallisista lähteistä, mutta myös sähköisistä artikkeleista ja alan lehdistä.
Empriinen osuus muodostuu kvalitatiivisesta tutkimuksesta, joka on toteutettu haastatteluilla. Haastattelut järjestetään RAN-trainee -ohjelmaan osallistuneille ensimmäisen työssä olo kuukauden jälkeen. Aiheet käsittelivät pääosin ensimmäisen kuukauden, perehdytysjakson, kokemuksia. Perehdytysjakso käsitti kuukauden jakson, jonka aikana harjoittelijat olivat koulutusleireillä kahtena päivänä viikossa ja toimistolla kolmena päivänä viikossa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluin, jotka oli jaettu neljään kokonaisuuteen; odotukset, koulutusleirit, oman kotipaikkakunnan toimistoon sopeutuminen ja kokonaisuuden arviointi. Yrityksen omasta näkökulmasta ensimmäisen kuukauden onnistumisesta vastaa kaikki RAN Trainee -ohjelmat järjestänyt henkilö.
Tutkimustulokset osoittivat, että RAN-Trainee ohjelmien leirit olivat onnistuneita ja nuoret kokivat saaneensa leireiltä paljon oppia tulevaan toimenkuvaansa. Lisäksi nuoret kokivat, että yritys oli satsannut ohjelmaan ja heihin. Tutkimus kuitenkin osoitti, että nuoret olivat kohdanneet ongelmia toimenkuvansa jalkauttamisessa omaan työympäristöönsä. Toimistojen esimiehet eivät olleet riittävän tietoisia pro-jektin tavoitteista, eivätkä työyhteisöt kyenneet tarjota uuteen toimenkuvaan riittä-västi tukea kaikilla paikkakunnilla.