Kiinteistöstrategia Rantasalmen kunnan omistamille asuinkiinteistöille
Kukkonen, Marko (2017)
Kukkonen, Marko
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705128004
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705128004
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia selkeä, johdonmukainen ja helposti kehitettävä menetelmä osaksi Rantasal-men kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelmaa. Varsinkin väestötappiollisissa kunnissa joudutaan punnitse-maan tarkoin asuinkiinteistöjen omistuspohjaa. Väestön ikääntyminen ja väheneminen, sekä toisaalta syntyvyyden lasku, vaikuttavat väkisinkin kuntien hallinnoimaan kiinteistömassaan. Vuosina 1960–1990 rakennetut kiinteistöt eivät enimmäkseen enää vastaa nykyistä tarvetta ja toisaalta käyttöasteeltaan heikkoja kiinteistöjä on aivan liikaa kuntien omistuksessa. Lähivuosien tulevat suuret sote- ja maakuntauudistukset tuovat tullessaan enemmän kysy-myksiä kuin vastauksia, mutta toisaalta se haastaa kunnat miettimään ja kehittämään omistuksiaan ja strategioitaan asuntopolitiikankin osalta.
Salkutusmallin rakentamiseksi työn kohteena oli 16 kpl Rantasalmen kunnan suoraan omistamia asuinkiinteistöjä. Kiinteistöjen sijoittumista lopullisessa salkutuksessa arvioitiin teknisen kunnon, käyttöasteen, tuottavuuden ja sijain-nin perusteella. Kiinteistöjen tekninen kunto arvioitiin käytettävissä olevan tallennetun korjaushistorian ja paikan päällä tehtyjen aistienvaraisten havaintojen perusteella. Työssä käsiteltiin myös laajemmin ARA:n osuutta ja osalli-suutta ikääntyneessä sekä korjausvelkaisessa asuntokannassa, joka pitkälti on aravarahoitteista.
Työn lopputuloksena saatiin laadittua salkutusmalli, jonka avulla kunnat voivat tietyin perustein arvottaa kiinteistö-jään ja kustannustehokkaammin hallita omistuksiaan. Kolmiportaisen salkutusmallin luominen juuri Rantasalmen kunnan tarpeisiin on johdettu ARA:n kehittämästä nelikenttäanalyysista. Korjaussuunnittelun ja -rakentamisen jat-kuva kehittyminen ja uudet menetelmät antavat kunnille lisäaikaa monien epävarmojen tulevaisuuden kuvien uha-tessa. Jatkuva kiinteistöjen korjaaminen ja alkuperäisen käyttötarkoituksen muuttaminen sekä pitkäjänteisen suun-nitelmallisuuden puuttuminen rasittavat kuntien taloutta. On oltava kokonaisvaltainen asumisen kehittämissuunni-telma ja koko kunnan päättävän tahon yhteinen halu saattaa asiat kuntalaisten edun vaatimalle ja ansaitsemalle tasolle. Kiinteistöjen arvottamiseen luotu salkutusmalli on tämän aikakauden tärkeä työkalu kunnan viranhaltijoiden ja päättäjien avuksi.
Salkutusmallin rakentamiseksi työn kohteena oli 16 kpl Rantasalmen kunnan suoraan omistamia asuinkiinteistöjä. Kiinteistöjen sijoittumista lopullisessa salkutuksessa arvioitiin teknisen kunnon, käyttöasteen, tuottavuuden ja sijain-nin perusteella. Kiinteistöjen tekninen kunto arvioitiin käytettävissä olevan tallennetun korjaushistorian ja paikan päällä tehtyjen aistienvaraisten havaintojen perusteella. Työssä käsiteltiin myös laajemmin ARA:n osuutta ja osalli-suutta ikääntyneessä sekä korjausvelkaisessa asuntokannassa, joka pitkälti on aravarahoitteista.
Työn lopputuloksena saatiin laadittua salkutusmalli, jonka avulla kunnat voivat tietyin perustein arvottaa kiinteistö-jään ja kustannustehokkaammin hallita omistuksiaan. Kolmiportaisen salkutusmallin luominen juuri Rantasalmen kunnan tarpeisiin on johdettu ARA:n kehittämästä nelikenttäanalyysista. Korjaussuunnittelun ja -rakentamisen jat-kuva kehittyminen ja uudet menetelmät antavat kunnille lisäaikaa monien epävarmojen tulevaisuuden kuvien uha-tessa. Jatkuva kiinteistöjen korjaaminen ja alkuperäisen käyttötarkoituksen muuttaminen sekä pitkäjänteisen suun-nitelmallisuuden puuttuminen rasittavat kuntien taloutta. On oltava kokonaisvaltainen asumisen kehittämissuunni-telma ja koko kunnan päättävän tahon yhteinen halu saattaa asiat kuntalaisten edun vaatimalle ja ansaitsemalle tasolle. Kiinteistöjen arvottamiseen luotu salkutusmalli on tämän aikakauden tärkeä työkalu kunnan viranhaltijoiden ja päättäjien avuksi.