Sanatonta kipua : Hoitajien kokemuksia muistisairaan kivun hoitotyöstä
Aaltonen, Saara; Klaavu, Anna-Marie; Laurila, Roosa (2017)
Aaltonen, Saara
Klaavu, Anna-Marie
Laurila, Roosa
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704285774
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704285774
Tiivistelmä
Aaltonen, Saara & Klaavu, Anna-Marie & Laurila, Roosa. Sanatonta kipua -Hoitajien kokemuksia muistisairaan kivun hoitotyöstä. Kevät 2017, 83 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaiset käsitykset hoitohenkilökunnal-la on muistisairaan kivunhoitoprosessin eri vaiheiden toteutumista: kivun tun-nistamisesta, kivun arvioinnista, hoitotyön auttamiskeinoista, hoidon arvioin-nista ja kirjaamisesta. Lisäksi halusimme selvittää millaiset käsitykset henkilö-kunnalla on kipulääkkeistä ja niiden käytöstä. Tulosten avulla voidaan suunnitella henkilökunnan täydennyskoulutusta. Muistisairaan kivun hoidosta on kansainvälisiä tutkimuksia, mutta suomalaisia tutkimuksia ei juurikaan ole, joten tutkimuksen aihe oli tärkeä ja ajankohtainen.
Tutkimus toteutettiin ympärivuorokautisessa palvelukeskuksessa. Tutkimus oli laadullinen, ja aineisto kerättiin lomakehaastatteluna. Lomakehaastattelu sisälsi teemoitettuja ja avoimia kysymyksiä. Vastaajat olivat sairaanhoitajia, apu-, lähi- ja perushoitajia, jotka työskentelivät kolmella eri osastolla.
Tutkimuksessa selvisi, että muistisairaan kivun hoidossa ei käytetä yhteneväisiä kivun arvioinnin menetelmiä ja välineitä, kuten kipumittaria. Suuri osa henkilökunnasta arvioi muistisairaan kipua ilmeiden ja eleiden perusteella sekä ääntelystä tai aggressiivisesta olemuksesta. Muistisairaan kivun hoitoon toivot-tiin yhtenevää käytäntöä, enemmän henkilökunnan keskeistä puhetta kivun hoidon toteutuksesta, sekä lisää koulutusta. Lisäkoulutusta voisi järjestää kivun hoidon arvioinnista, kivun lääkehoidosta ja erilaisista kipumittareista, kuten PAINAD -mittarista. Jatkotutkimusideana olisi omaisten mukaanotto tutkimukseen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaiset käsitykset hoitohenkilökunnal-la on muistisairaan kivunhoitoprosessin eri vaiheiden toteutumista: kivun tun-nistamisesta, kivun arvioinnista, hoitotyön auttamiskeinoista, hoidon arvioin-nista ja kirjaamisesta. Lisäksi halusimme selvittää millaiset käsitykset henkilö-kunnalla on kipulääkkeistä ja niiden käytöstä. Tulosten avulla voidaan suunnitella henkilökunnan täydennyskoulutusta. Muistisairaan kivun hoidosta on kansainvälisiä tutkimuksia, mutta suomalaisia tutkimuksia ei juurikaan ole, joten tutkimuksen aihe oli tärkeä ja ajankohtainen.
Tutkimus toteutettiin ympärivuorokautisessa palvelukeskuksessa. Tutkimus oli laadullinen, ja aineisto kerättiin lomakehaastatteluna. Lomakehaastattelu sisälsi teemoitettuja ja avoimia kysymyksiä. Vastaajat olivat sairaanhoitajia, apu-, lähi- ja perushoitajia, jotka työskentelivät kolmella eri osastolla.
Tutkimuksessa selvisi, että muistisairaan kivun hoidossa ei käytetä yhteneväisiä kivun arvioinnin menetelmiä ja välineitä, kuten kipumittaria. Suuri osa henkilökunnasta arvioi muistisairaan kipua ilmeiden ja eleiden perusteella sekä ääntelystä tai aggressiivisesta olemuksesta. Muistisairaan kivun hoitoon toivot-tiin yhtenevää käytäntöä, enemmän henkilökunnan keskeistä puhetta kivun hoidon toteutuksesta, sekä lisää koulutusta. Lisäkoulutusta voisi järjestää kivun hoidon arvioinnista, kivun lääkehoidosta ja erilaisista kipumittareista, kuten PAINAD -mittarista. Jatkotutkimusideana olisi omaisten mukaanotto tutkimukseen.