Blisskielen käyttö Suomessa ja Ruotsissa
Nieminen, Tuija; Seppälä, Taija (2017)
Nieminen, Tuija
Seppälä, Taija
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704285723
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704285723
Tiivistelmä
Nieminen, Tuija & Seppälä, Taija. Blisskielen käyttö Suomessa ja Ruotsissa. Kevät 2017, 65 s., 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, tulkki (AMK).
Opinnäytetyö tavoitteena oli saada tietoa blisskielen käytöstä Suomessa ja Ruotsissa ja kartoittaa blisskielen käyttäjämääriä. Tutkimus on tehty Bliss-portin tilauksesta. Tutkimuksessa kartoitettiin, kuinka paljon käyttäjiä kummassakin maassa on ja kuinka hyvin puhevamma-alan ammattilaiset tuntevat blisskommunikointia. Tavoitteena oli myös selvittää, muuttuuko blisskäyttäjien määrä.
Opinnäytetyö on määrällinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä. Kysely lähetettiin Suomeen ja Ruotsiin puhevamma-alan ammattilaisille. Vastauksia tuli yhteensä 138, joista 111 Suomesta ja 27 Ruotsista. Tulokset analysoitiin tilastollisen päättelyn avulla.
Kyselystä ilmeni, että blisskieltä käytetään Ruotsissa enemmän kuin Suomessa. Blisskielen käyttö on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana molemmissa maissa. Suomessa harva puhevamma-alan ammattilainen osaa käyttää blisskieltä tai ylipäätään käyttää sitä työssään. Monet Suomen puhevamma-alan ammattilaiset eivät tunne alan etujärjestöä, Bliss-porttia. Bliss Online -sivusto on Ruotsin puhevamma-alan ammattilaisille tutumpi kuin Suomen puhevamma-alan ammattilaisille. Blisskielestä tarvittaisiin lisää tietoa puhevammaisten parissa työskenteleville henkilöille.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, tulkki (AMK).
Opinnäytetyö tavoitteena oli saada tietoa blisskielen käytöstä Suomessa ja Ruotsissa ja kartoittaa blisskielen käyttäjämääriä. Tutkimus on tehty Bliss-portin tilauksesta. Tutkimuksessa kartoitettiin, kuinka paljon käyttäjiä kummassakin maassa on ja kuinka hyvin puhevamma-alan ammattilaiset tuntevat blisskommunikointia. Tavoitteena oli myös selvittää, muuttuuko blisskäyttäjien määrä.
Opinnäytetyö on määrällinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä. Kysely lähetettiin Suomeen ja Ruotsiin puhevamma-alan ammattilaisille. Vastauksia tuli yhteensä 138, joista 111 Suomesta ja 27 Ruotsista. Tulokset analysoitiin tilastollisen päättelyn avulla.
Kyselystä ilmeni, että blisskieltä käytetään Ruotsissa enemmän kuin Suomessa. Blisskielen käyttö on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana molemmissa maissa. Suomessa harva puhevamma-alan ammattilainen osaa käyttää blisskieltä tai ylipäätään käyttää sitä työssään. Monet Suomen puhevamma-alan ammattilaiset eivät tunne alan etujärjestöä, Bliss-porttia. Bliss Online -sivusto on Ruotsin puhevamma-alan ammattilaisille tutumpi kuin Suomen puhevamma-alan ammattilaisille. Blisskielestä tarvittaisiin lisää tietoa puhevammaisten parissa työskenteleville henkilöille.