Restonomin ammattitaito : kansainvälisen työharjoittelun vaikutukset
Silén, Liisa (2010)
Silén, Liisa
Lahden ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004216706
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004216706
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Lahden ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijoiden kokemuksia ulkomailla suoritetun työharjoittelun vaikutuksista ammattitaitoon. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa lisätietoa ulkomailla suoritetuista työharjoitteluista työn toimeksiantajalle, Lahden ammattikorkeakoulun Kansainvälisten asioiden yksikölle.
Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusotetta, koska tarkoituksena oli selvittää haastateltavien omia, henkilökohtaisia tuntemuksia ja kokemuksia. Haastattelut tehtiin puolistrukturoituina, jotta saataisiin tutkimukselle hyödyllistä tietoa. Haastattelut tehtiin maaliskuun puolessa välissä kolmessa kaupungissa: Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Lahdessa. Haastateltavat olivat Lahden ammattikorkeakoulun vuosina 2007–2009 valmistuneita restonomeja. Kokonaisuudessaan haastatteluja tehtiin kuusi kappaletta.
Työharjoittelun nähtiin kehittävän eniten dynaamista ammattitaitoa, koska uusi työympäristö ja uudet toimintatavat olivat suuressa osassa työharjoittelua. Tähän liittyen sopeutuminen uuteen maahan ja kulttuuriin nähtiin myös isona tekijänä. Toiseksi eniten kehitystä nähtiin ideaalin ammattitaidon kohdalla, koska työharjoittelu on ennen kaikkea käytännön oppimista. Harjoittelun aikana on tarkoitus oppia yhdistämään teoria ja käytäntö yhteen. Ei ollut yllättävää, että staattisen ja hiljaisen ammattitaidon kehittymistä ei nähty niin suurena osana työharjoittelua.
Suurimpana ammattitaitoa kehittävä asiana koettiin itse ulkomaille lähteminen, koska melkein kaikki haastateltavat lähtivät ulkomaille yksin. Näin ollen kaikki päivittäiset asiat täytyi hoitaa itse, ja tämän tunnettiin vaikuttavan opiskelijoihin kasvattavassa mielessä. Melkein jokaisessa haastattelussa tuli ilmi tietynlainen selviytyminen ja kuinka tärkeänä osana ulkomailla oloa se nähtiin.
Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusotetta, koska tarkoituksena oli selvittää haastateltavien omia, henkilökohtaisia tuntemuksia ja kokemuksia. Haastattelut tehtiin puolistrukturoituina, jotta saataisiin tutkimukselle hyödyllistä tietoa. Haastattelut tehtiin maaliskuun puolessa välissä kolmessa kaupungissa: Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Lahdessa. Haastateltavat olivat Lahden ammattikorkeakoulun vuosina 2007–2009 valmistuneita restonomeja. Kokonaisuudessaan haastatteluja tehtiin kuusi kappaletta.
Työharjoittelun nähtiin kehittävän eniten dynaamista ammattitaitoa, koska uusi työympäristö ja uudet toimintatavat olivat suuressa osassa työharjoittelua. Tähän liittyen sopeutuminen uuteen maahan ja kulttuuriin nähtiin myös isona tekijänä. Toiseksi eniten kehitystä nähtiin ideaalin ammattitaidon kohdalla, koska työharjoittelu on ennen kaikkea käytännön oppimista. Harjoittelun aikana on tarkoitus oppia yhdistämään teoria ja käytäntö yhteen. Ei ollut yllättävää, että staattisen ja hiljaisen ammattitaidon kehittymistä ei nähty niin suurena osana työharjoittelua.
Suurimpana ammattitaitoa kehittävä asiana koettiin itse ulkomaille lähteminen, koska melkein kaikki haastateltavat lähtivät ulkomaille yksin. Näin ollen kaikki päivittäiset asiat täytyi hoitaa itse, ja tämän tunnettiin vaikuttavan opiskelijoihin kasvattavassa mielessä. Melkein jokaisessa haastattelussa tuli ilmi tietynlainen selviytyminen ja kuinka tärkeänä osana ulkomailla oloa se nähtiin.