Toimintolaskenta osana todellisten kustannusten arviointia : Case Suklaatehdas Dammenberg
Iso-Kungas, Ira (2017)
Iso-Kungas, Ira
Vaasan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705168548
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705168548
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella ja kehittää Suklaatehdas Dammenbergin kustannuslaskentaa toimintolaskennan avulla. Tutkimus tehdään laadullisena case-tutkimuksena, jossa käytetään myös kvantitatiivisen tutkimuksen osa-alueita.
Teorian ensimmäisessä kappaleessa käsitellään toimintolaskennan eri osa-alueita: miten toimintoajattelu on saanut alkunsa, kuinka toimintolaskenta eroaa normaalista kustannuslaskennasta sekä millaisia hyötyjä ja haittoja toimintolaskennan käyttöönotossa on ilmennyt. Toisessa kappaleessa keskitytään toimintolaskentaan prosessina: miten se on kehittynyt ja mitkä ovat sen osa-alueet. Tässä empiriaosuudessa käsitellään tutkimuksen toteuttamisesta eli toimintolaskennan implementoinnista yrityksessä. Yhdessä yrittäjän kanssa määritellään ajurit, toiminnot ja resurssit niin, että ne kuvaavat yrityksen päävaltaista toimintaa. Näiden
määritelmien perusteella suoritetaan työajankäyttö-kysely henkilöstölle, jonka perusteella kustannukset kohdistetaan lopputuotteelle. Kolmas kappale sisältää yrityksen esittelyn sekä kuvauksen tutkimuksen menetelmistä ja aineistosta.
Tutkimus on pääosin kvalitatiivinen, mutta se sisältää myös kvantitatiivisia ominaisuuksia. Tutkimuksen neljäs osa käsittelee tutkimuksen aikana tehtyjä havaintoja sekä itse tutkimustulokset. Viimeinen kappale käsittelee johtopäätöksiä, tutkimuksen luotettavuutta sekä jatkotutkimusehdotuksia.
Toimintolaskennan implementoinnilla maitosuklaanappien myyntierän omakustannusarvoksi saatiin 6,76 euroa, joka eroaa perinteisen kustannuslaskennan arvosta 19 %. Tuote kattaa vuoden aikana myydyistä kiloista 3 %. Yritykselle tehty toimintoanalyysi ja toimintoketju kuvaavat kattavasti yrityksen toimintaa eikä ylimääräisiä kustannusaiheuttajia havaittu. Suurimmat kustannukset aiheutuivat henkilöstön palkkakustannuksista sekä materiaalihankinnoista.
Teorian ensimmäisessä kappaleessa käsitellään toimintolaskennan eri osa-alueita: miten toimintoajattelu on saanut alkunsa, kuinka toimintolaskenta eroaa normaalista kustannuslaskennasta sekä millaisia hyötyjä ja haittoja toimintolaskennan käyttöönotossa on ilmennyt. Toisessa kappaleessa keskitytään toimintolaskentaan prosessina: miten se on kehittynyt ja mitkä ovat sen osa-alueet. Tässä empiriaosuudessa käsitellään tutkimuksen toteuttamisesta eli toimintolaskennan implementoinnista yrityksessä. Yhdessä yrittäjän kanssa määritellään ajurit, toiminnot ja resurssit niin, että ne kuvaavat yrityksen päävaltaista toimintaa. Näiden
määritelmien perusteella suoritetaan työajankäyttö-kysely henkilöstölle, jonka perusteella kustannukset kohdistetaan lopputuotteelle. Kolmas kappale sisältää yrityksen esittelyn sekä kuvauksen tutkimuksen menetelmistä ja aineistosta.
Tutkimus on pääosin kvalitatiivinen, mutta se sisältää myös kvantitatiivisia ominaisuuksia. Tutkimuksen neljäs osa käsittelee tutkimuksen aikana tehtyjä havaintoja sekä itse tutkimustulokset. Viimeinen kappale käsittelee johtopäätöksiä, tutkimuksen luotettavuutta sekä jatkotutkimusehdotuksia.
Toimintolaskennan implementoinnilla maitosuklaanappien myyntierän omakustannusarvoksi saatiin 6,76 euroa, joka eroaa perinteisen kustannuslaskennan arvosta 19 %. Tuote kattaa vuoden aikana myydyistä kiloista 3 %. Yritykselle tehty toimintoanalyysi ja toimintoketju kuvaavat kattavasti yrityksen toimintaa eikä ylimääräisiä kustannusaiheuttajia havaittu. Suurimmat kustannukset aiheutuivat henkilöstön palkkakustannuksista sekä materiaalihankinnoista.