Systemoitu kirjallisuuskatsaus polven tekonivelleikattujen etäkuntoutuksesta tutkimussuunnitelman perustaksi
Jatala, Sinikka (2017)
Jatala, Sinikka
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705178786
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705178786
Tiivistelmä
Opinnäytetyö koostuu systemoidusta kirjallisuuskatsauksesta, jonka tarkoituksena oli selvittää polven tekonivelleikkaukseen liittyvän etäkuntoutuksen vaikuttavuutta. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella tehtiin eettisen toimikunnan lausuntohakemuksen liitteeksi tutkimussuunnitelma, joka sisälsi mm. tutkimuksessa käytetyt digitaaliset teknologiat ja käyttäjäkokemusta arvioivat mittarit. Tätä tutkimussuunnitelmaa ei julkaista opinnäytetyön liitteenä, vaan se jää salaiseksi.
Tiedonhakua tehtiin yleisesti polven tekonivelkuntoutuksesta ja fysioterapiasta sekä post- ja preoperatiivisesta etäkuntoutuksesta. Systemaattista tiedonhakua toteutettiin viimeisen kymmenen vuoden ajalta (2006-2016). Haussa käytettiin viittä kansainvälistä elektronista tietokantaa: Cinahl, Cochrane, MEDline, PubMed ja PEDro. Hakua täydennetiin yleishakukoneella ja lisäksi tehtiin käsihakua, jolla käytiin läpi löytyneiden aineistojen lähdeluettelot. Haussa käytettiin hakustrategiaa, joka sisälsi aihealueen MeSH-termejä, vapaasanoja, avainsanoja, fraaseja, jotka yhdistettiin Boolen operaattorilla. Analysoitavaksi valikoitui 22 systemaattista kirjallisuuskatsausta ja/tai meta-analyysiä, joista vain kahdessa oli tutkittu post-operatiivista etäkuntoutusta. Systemoidussa kirjallisuushaussa ei löytynyt pre-operatiivisesta etäkuntoutuksesta tehtyjä tutkimuksia. Tutkimukset kuitenkin osoittivat, että preoperatiivinen kuntoutus on sisällöltään hyvin samanlaista kuin postoperatiivisen kuntoutus.
Systemaattisen tiedonhaun tuloksena todetaan postoperatiivisen etäkuntoutuksen olevan yhtä vaikuttavaa kuin perinteisesti kasvokkain tapahtuvan kuntoutuksen. Lisäksi etäkuntoutuksen on todettu olevan hyvä vaihtoehto perinteiselle kuntoutukselle, josta kuntoutujat ovat kokeneet hyötyvänsä. Postoperatiivisen fysioterapian hyödyt keskittyvät pääosin akuuttiin postoperatiiviseen vaiheeseen nopeampana leikkauksesta toipumisena. Preoperatiivisen fysioterapian vaikuttavuudesta ei ole yhtenevää ja kliinisesti vahvaa merkittävää näyttöä. Preoperatiivisen fysioterapian on todettu olevan jokseenkin hyödyllistä niille potilaille, joiden toimintakyky on jo fysioterapian lähtötilanteessa huonompi. Merkittävää näyttöä oli preoperatiivisen pelon ja ahdistuksen vähenemisestä ja kohtalaista näyttöä preoperatiivisen kivun vähenemisestä. Positiivisia tuloksia on todettu olevan myös postoperatiivisen kivun lievittymisestä ja lihasvoimien lisääntymisestä, lyhentyneestä sairaalassaoloajasta ja siirtymisestä suoraan leikkauksen jälkeen kotiin. Tutkimuksissa suositeltiin pre- ja postoperatiivisen kuntoutuksen lopputulosmittareiksi käytettäviksi rinnakkain PROMeja sekä toiminnallisia mittareita, joiden tuottamilla tiedoilla saadaan parempi kokonaiskuva toimintakyvystä.
Tiedonhakua tehtiin yleisesti polven tekonivelkuntoutuksesta ja fysioterapiasta sekä post- ja preoperatiivisesta etäkuntoutuksesta. Systemaattista tiedonhakua toteutettiin viimeisen kymmenen vuoden ajalta (2006-2016). Haussa käytettiin viittä kansainvälistä elektronista tietokantaa: Cinahl, Cochrane, MEDline, PubMed ja PEDro. Hakua täydennetiin yleishakukoneella ja lisäksi tehtiin käsihakua, jolla käytiin läpi löytyneiden aineistojen lähdeluettelot. Haussa käytettiin hakustrategiaa, joka sisälsi aihealueen MeSH-termejä, vapaasanoja, avainsanoja, fraaseja, jotka yhdistettiin Boolen operaattorilla. Analysoitavaksi valikoitui 22 systemaattista kirjallisuuskatsausta ja/tai meta-analyysiä, joista vain kahdessa oli tutkittu post-operatiivista etäkuntoutusta. Systemoidussa kirjallisuushaussa ei löytynyt pre-operatiivisesta etäkuntoutuksesta tehtyjä tutkimuksia. Tutkimukset kuitenkin osoittivat, että preoperatiivinen kuntoutus on sisällöltään hyvin samanlaista kuin postoperatiivisen kuntoutus.
Systemaattisen tiedonhaun tuloksena todetaan postoperatiivisen etäkuntoutuksen olevan yhtä vaikuttavaa kuin perinteisesti kasvokkain tapahtuvan kuntoutuksen. Lisäksi etäkuntoutuksen on todettu olevan hyvä vaihtoehto perinteiselle kuntoutukselle, josta kuntoutujat ovat kokeneet hyötyvänsä. Postoperatiivisen fysioterapian hyödyt keskittyvät pääosin akuuttiin postoperatiiviseen vaiheeseen nopeampana leikkauksesta toipumisena. Preoperatiivisen fysioterapian vaikuttavuudesta ei ole yhtenevää ja kliinisesti vahvaa merkittävää näyttöä. Preoperatiivisen fysioterapian on todettu olevan jokseenkin hyödyllistä niille potilaille, joiden toimintakyky on jo fysioterapian lähtötilanteessa huonompi. Merkittävää näyttöä oli preoperatiivisen pelon ja ahdistuksen vähenemisestä ja kohtalaista näyttöä preoperatiivisen kivun vähenemisestä. Positiivisia tuloksia on todettu olevan myös postoperatiivisen kivun lievittymisestä ja lihasvoimien lisääntymisestä, lyhentyneestä sairaalassaoloajasta ja siirtymisestä suoraan leikkauksen jälkeen kotiin. Tutkimuksissa suositeltiin pre- ja postoperatiivisen kuntoutuksen lopputulosmittareiksi käytettäviksi rinnakkain PROMeja sekä toiminnallisia mittareita, joiden tuottamilla tiedoilla saadaan parempi kokonaiskuva toimintakyvystä.