Intraoraaliröntgensensorien testauslaitteen LabVIEW-ohjelmointi
Pulliainen, Emilia (2017)
Pulliainen, Emilia
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705178745
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705178745
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tavoitteena oli kehittää hammashoitoteknologiayritys Planmeca Oy:n valmistamien ProSensor-intraoraalisensorien testauslaitteen ohjelmistoa. Intraoraalisensorit ovat hampaiden röntgenkuvauksessa käytettäviä potilaan suuhun asetettavia digitaalisia ilmaisimia. Sensorien testauksen tarkoituksena on varmistaa, että sensori toimii oikein ja täyttää laatuvaatimukset.
Testauslaitteen ohjelmistokehitysprojektissa hyödynnettiin Scrum-projektinhallintamenetelmää. Projektille varattu aika jaettiin lyhyempiin jaksoihin, sprintteihin, joiden aikana ryhmälle kunkin sprintin alussa jaetut tehtävät pyrittiin saamaan valmiiksi. Ohjelmistokehitykseen käytettiin LabVIEW-ohjelmointikieltä. Kuvaprosessointia vaativissa tehtävissä hyödynnettiin lisäksi NI Vision Development Modulea, joka sisältää LabVIEW-noodeja sekä konenäköohjelma Vision Assistantin. Osa testauslaitteen ohjelmista oli aikaisemmin tehty MATLAB-kielellä ja käännettiin LabVIEW’lle.
Insinöörityössä käsitellään neljää testauslaitteelle projektin aikana tehtyä LabVIEW-ohjelmaa, jotka liittyvät testauslaitteen ja tietokoneen väliseen kommunikointiin sekä intraoraalisensorien testikuvien analyysiin. Työn alussa tehtiin ohjelma RS-232-sarjaporttien väliseen kommunikointiin sekä kaksi ohjelmaa, jotka kommunikoivat testauslaitteen kanssa psComm-apuohjelman välityksellä. Näiden ohjelmien avulla voidaan ohjata sensorin tilaa, sekä lukea ja kirjoittaa sensorin parametreja, kuten sensorin sarjanumero.
Intraoraalisensorien testauksessa sensorilla otetaan testikuvia, jotka käyvät läpi joukon analyysejä. Insinöörityön aikana toteutettiin LabVIEW’lle yksi näistä analyyseistä, Klusterianalyysi, joka analysoi kuvan sisältämiä virheellisiä pikseleitä ja pikseliryhmittymiä, niiden määrää ja kokoa sekä määrittää, täyttääkö sensori laatuvaatimukset. Ohjelman toteutuksessa hyödynnettiin Vision Development Modulea, jota ilman ohjelman toteuttaminen olisi ollut huomattavasti vaikeampaa.
Työn lopputulos on kolme onnistuneesti toteutettua pienempää ohjelmaa ja yksi laajempi kuva-analyysiohjelma, jotka tulevat olemaan osa testauslaitteen ohjelmistoa. Testauslaitteen ohjelmiston kehitys jatkui vielä insinöörityöprojektin päättymisen jälkeen.
Testauslaitteen ohjelmistokehitysprojektissa hyödynnettiin Scrum-projektinhallintamenetelmää. Projektille varattu aika jaettiin lyhyempiin jaksoihin, sprintteihin, joiden aikana ryhmälle kunkin sprintin alussa jaetut tehtävät pyrittiin saamaan valmiiksi. Ohjelmistokehitykseen käytettiin LabVIEW-ohjelmointikieltä. Kuvaprosessointia vaativissa tehtävissä hyödynnettiin lisäksi NI Vision Development Modulea, joka sisältää LabVIEW-noodeja sekä konenäköohjelma Vision Assistantin. Osa testauslaitteen ohjelmista oli aikaisemmin tehty MATLAB-kielellä ja käännettiin LabVIEW’lle.
Insinöörityössä käsitellään neljää testauslaitteelle projektin aikana tehtyä LabVIEW-ohjelmaa, jotka liittyvät testauslaitteen ja tietokoneen väliseen kommunikointiin sekä intraoraalisensorien testikuvien analyysiin. Työn alussa tehtiin ohjelma RS-232-sarjaporttien väliseen kommunikointiin sekä kaksi ohjelmaa, jotka kommunikoivat testauslaitteen kanssa psComm-apuohjelman välityksellä. Näiden ohjelmien avulla voidaan ohjata sensorin tilaa, sekä lukea ja kirjoittaa sensorin parametreja, kuten sensorin sarjanumero.
Intraoraalisensorien testauksessa sensorilla otetaan testikuvia, jotka käyvät läpi joukon analyysejä. Insinöörityön aikana toteutettiin LabVIEW’lle yksi näistä analyyseistä, Klusterianalyysi, joka analysoi kuvan sisältämiä virheellisiä pikseleitä ja pikseliryhmittymiä, niiden määrää ja kokoa sekä määrittää, täyttääkö sensori laatuvaatimukset. Ohjelman toteutuksessa hyödynnettiin Vision Development Modulea, jota ilman ohjelman toteuttaminen olisi ollut huomattavasti vaikeampaa.
Työn lopputulos on kolme onnistuneesti toteutettua pienempää ohjelmaa ja yksi laajempi kuva-analyysiohjelma, jotka tulevat olemaan osa testauslaitteen ohjelmistoa. Testauslaitteen ohjelmiston kehitys jatkui vielä insinöörityöprojektin päättymisen jälkeen.