Hälsoappen ett sätt att motionera : En systematisk litteraturstudie
Lindahl, Ann-Sofi (2017)
Lindahl, Ann-Sofi
Yrkeshögskolan Novia
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705209166
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705209166
Tiivistelmä
Tämä on Ammattikorkeakoulu Novian tutkimus ja kehitysyksikön tilaama päättötyö.
Tutkielman tarkoitus on selvittää onko näyttöä sille että harjoitussovellukset edistävät liikuntaa sekä onko harjoitussovellusten käytöstä etua terveydenhuollossa. Kysymys kuuluu: Miten uusi tutkimustieto kuvaa harjoitussovelluksia jotka edistävät liikunnallista toimintaa ja näin ollen ehkäisee muun muassa ylipainoa? Millä tavoin sovellukset, jotka uuden tutkimustiedon valossa edesauttavat painonhallintaa, voidaan hyödyntää terveydenhuollossa?
Tämä päättötyö on järjestelmällinen kirjallisuustutkielma. Vastaaja on käyttänyt Forsbergin ja Wengströmin (2013) kirja Miten järjestelmällistä kirjallisuustutkielmaa tehdään.
Lähtökohdaksi vastaaja on valinnut Erikssonin (1989) ja Antonovskys (2005) teoriat. Taustaksi vastaaja on kirjoittanut sovelluksista, ylipainosta, lihavuudesta, liikunnasta ja kannustavasta keskustelusta.
Tukielmaan vastaaja on sisällyttänyt 12 tutkimustulosta, käyttäen tietokantoja kuten Google,PubMed ja Ebsco. Päätelmänä on että jotkut harjoitussovellukset voivat johtaa lyhytaikaiseen, myönteiseen vaikutukseen liikunnan suhteen. Sovellusten tulisi sisältää toimintoja kuten palautetta suorituksista, harjoituksen tavoitteet sekä askelmäärän rekisteröinti.
Tutkielman tarkoitus on selvittää onko näyttöä sille että harjoitussovellukset edistävät liikuntaa sekä onko harjoitussovellusten käytöstä etua terveydenhuollossa. Kysymys kuuluu: Miten uusi tutkimustieto kuvaa harjoitussovelluksia jotka edistävät liikunnallista toimintaa ja näin ollen ehkäisee muun muassa ylipainoa? Millä tavoin sovellukset, jotka uuden tutkimustiedon valossa edesauttavat painonhallintaa, voidaan hyödyntää terveydenhuollossa?
Tämä päättötyö on järjestelmällinen kirjallisuustutkielma. Vastaaja on käyttänyt Forsbergin ja Wengströmin (2013) kirja Miten järjestelmällistä kirjallisuustutkielmaa tehdään.
Lähtökohdaksi vastaaja on valinnut Erikssonin (1989) ja Antonovskys (2005) teoriat. Taustaksi vastaaja on kirjoittanut sovelluksista, ylipainosta, lihavuudesta, liikunnasta ja kannustavasta keskustelusta.
Tukielmaan vastaaja on sisällyttänyt 12 tutkimustulosta, käyttäen tietokantoja kuten Google,PubMed ja Ebsco. Päätelmänä on että jotkut harjoitussovellukset voivat johtaa lyhytaikaiseen, myönteiseen vaikutukseen liikunnan suhteen. Sovellusten tulisi sisältää toimintoja kuten palautetta suorituksista, harjoituksen tavoitteet sekä askelmäärän rekisteröinti.