Muutosvastarinnan hallinta kehityshankkeissa
Köykkä, Sameli (2017)
Köykkä, Sameli
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229493
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229493
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, miten muutosvastarintaa voidaan hallita kehityshankkeissa. Aiheeseen pureuduttiin kirjallisuuden, artikkeleiden ja tutkimustulosten perusteella. Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään muutosvastarinnan taustatekijöitä ja esitellään kolme muutosvastarinnan hallinnan mallia. Lisäksi tehtiin empiirinen tutkimus muutosvastarinnan hallinnasta kehityshankkeissa. Työssä pyrittiin esittelemään muutosvastarinnan hallinnan käytännön menetelmiä mahdollisimman laaja-alaisesti, jotta siitä olisi hyötyä muutoshankkeista vastuussa olevien henkilöiden käytännön työssä. Työ tehtiin kymmenen viikon ajanjaksolla maaliskuun ja toukokuun välisenä aikana vuonna 2017.
Empiirisen tutkimuksen tavoitteena oli tutkia muutosvastarinnan tilaa nykypäivän liike-elämässä ja sen hallintaa kehityshankkeissa. Aineiston hankintamenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Vastaajiksi valikoitui viisi henkilöä, joilla oli keskimäärin noin yhdeksän vuoden kokemus kehityshankkeiden läpiviennistä ja organisaation sisäisestä muutosvastarinnasta. Teemahaastatteluissa selvitettiin muutosvastarinnan hallintamenetelmiä, syitä, ilmenemistä, vaikutusta organisaation toimintaan, sekä sen hyötyjä. Haastattelut tehtiin huhtikuussa 2017.
Tutkimuksen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmällä. Analyysissä todettiin muutosvastarinnalla olevan kehityshankkeen etenemisen kannalta pääosin haitallinen vaikutus. Muutosvastarinnan todettiin hidastavan kehityshankkeen etenemistä ja heikentävän sen laadullista lopputulosta. Muutosvastarinnan koettiin heikentävän tuottavuutta, työmoraalia, työmotivaatiota ja vaikuttavan organisaatiossa työskentelevien henkilöiden henkilösuhteisiin heikentävästi. Muutosvastarinnan positiivisena puolena koettiin sen jalostava vaikutus hankkeen sisällölle. Esille nousi useita muutosvastarinnan hallinnan menetelmiä.
Tulosten pohjalta todettiin, että muutosvastarintaan proaktiivisesti eli ehkäisevästi suhtautuminen on reaktiivista tehokkaampaa. Tutkimuksessa myös osoitettiin, että muutosvastarinnan lainalaisuuksien ja sen hallinnan menetelmien tuntemisesta olisi käytännön hyötyä kehityshankkeiden etenemisestä vastuussa oleville henkilöille. Valmiita strategioita ja malleja hyödyntämällä saataisiin käytännön apua monen muutosjohtajan arkeen.
Empiirisen tutkimuksen tavoitteena oli tutkia muutosvastarinnan tilaa nykypäivän liike-elämässä ja sen hallintaa kehityshankkeissa. Aineiston hankintamenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Vastaajiksi valikoitui viisi henkilöä, joilla oli keskimäärin noin yhdeksän vuoden kokemus kehityshankkeiden läpiviennistä ja organisaation sisäisestä muutosvastarinnasta. Teemahaastatteluissa selvitettiin muutosvastarinnan hallintamenetelmiä, syitä, ilmenemistä, vaikutusta organisaation toimintaan, sekä sen hyötyjä. Haastattelut tehtiin huhtikuussa 2017.
Tutkimuksen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmällä. Analyysissä todettiin muutosvastarinnalla olevan kehityshankkeen etenemisen kannalta pääosin haitallinen vaikutus. Muutosvastarinnan todettiin hidastavan kehityshankkeen etenemistä ja heikentävän sen laadullista lopputulosta. Muutosvastarinnan koettiin heikentävän tuottavuutta, työmoraalia, työmotivaatiota ja vaikuttavan organisaatiossa työskentelevien henkilöiden henkilösuhteisiin heikentävästi. Muutosvastarinnan positiivisena puolena koettiin sen jalostava vaikutus hankkeen sisällölle. Esille nousi useita muutosvastarinnan hallinnan menetelmiä.
Tulosten pohjalta todettiin, että muutosvastarintaan proaktiivisesti eli ehkäisevästi suhtautuminen on reaktiivista tehokkaampaa. Tutkimuksessa myös osoitettiin, että muutosvastarinnan lainalaisuuksien ja sen hallinnan menetelmien tuntemisesta olisi käytännön hyötyä kehityshankkeiden etenemisestä vastuussa oleville henkilöille. Valmiita strategioita ja malleja hyödyntämällä saataisiin käytännön apua monen muutosjohtajan arkeen.