Oulun ammattikorkeakoulun taloushallinnon tradenomien työllistyminen
Irjala, Anna; Klasila, Vilja-Maaria (2017)
Irjala, Anna
Klasila, Vilja-Maaria
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239813
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239813
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuneiden ja valmistumassa olevien taloushallinnon tradenomien työllistymistä. Tutkimuskysymyksiä ovat, millaisiin työtehtäviin taloushallinnon suuntautumisvaihtoehdosta opiskelleet ja opiskelevat henkilöt ovat työllistyneet, missä vaiheessa työllistyminen on tapahtunut ja mistä päin töitä on saatu. Mikäli henkilö ei ole työllistynyt koulutustaan vastaaviin töihin, selvitetään nykyinen työ ja arvio, miksi koulutusta vastaavia töitä ei ole saatu. Lisäksi kartoitetaan, millaisena koulutuksen antamia työelämävalmiuksia pidetään ja miten koulutusta tulisi kehittää. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Oulun ammattikorkeakoulu. Opetussuunnitelmaan on tehty useita uudistuksia viime vuosina, minkä vuoksi haluttiin selvittää opiskelijoiden ja aiemmin valmistuneiden työllisyystilannetta ja mielipiteitä koulutuksesta. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää koulutuksen kehittämisessä ja markkinoinnissa.
Opinnäytetyö rakentuu teoreettisesta osuudesta ja empiirisestä osuudesta. Teoreettinen tietoperusta koostuu koulutuksen rakenteen, taloushallinnon tyypillisimpien työtehtävien sekä alan työllisyyden kuvauksesta. Tärkeimpinä lähteinä toimivat Oulun Ammattikorkeakoulun internet-sivut, taloushallinnon perusteiden opetukseen soveltuvat kirjat sekä erilaiset työllisyystilastot, joita tuottivat esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriö, Tradenomiliitto TRAL ry sekä Tilastokeskus. Empiirinen osuus opinnäytetyöhön hankittiin survey-kyselytutkimuksella. Tutkimusjoukkona olivat opintonsa vuosina 2011-2014 aloittaneet taloushallinnon suuntautumisvaihtoehdossa opiskelleet ja opiskelevat henkilöt. Kysely lähetettiin onnistuneesti yhteensä 276 henkilölle, joista puolet oli valmistuneita ja puolet yhä opiskelevia. Kysely toteutettiin keväällä 2017 ja vastausprosentiksi muodostui 46 %. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivisia menetelmiä, mutta myös kvalitatiivisia menetelmiä hyödynnettiin.
Tuloksista kävi ilmi, että suurin osa vastaajista oli työllistynyt koulutustaan vastaaviin töihin jo opintojensa aikana Pohjois-Pohjanmaan alueelle. Tyypillisimpiä työtehtäviä olivat kirjanpito, reskontrat, laskutus ja palkanlaskenta. Puolet vastaajista harkitsi jatkokouluttautumista ja suosituimmat vaihtoehdot olivat kauppatieteiden maisterin tutkinto ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Uratavoitteina mainittiin vaativat asiantuntijatehtävät, esimiestehtävät sekä yrittäjyys.
Koulutuksen antamia työelämävalmiuksia pidettiin yleisesti ottaen melko hyvinä. Koulutuksessa hyvinä asioina pidettiin käytännönläheisyyttä, laaja-alaisuutta, opettajien asiantuntevuutta sekä harjoitteluja. Kehittämistä sen sijaan olisi digitalisaation hyödyntämisessä ja käytännönläheisyyttä voisi vielä lisätäkin. Koska suuntautumisvaihtoehdot nykymuotoisena poistuvat, olisi syytä tehdä vastaavanlainen tutkimus myöhemmin uudelleen koulutuksen kehittämiseksi ja työllistymistilanteen kartoittamiseksi.
Opinnäytetyö rakentuu teoreettisesta osuudesta ja empiirisestä osuudesta. Teoreettinen tietoperusta koostuu koulutuksen rakenteen, taloushallinnon tyypillisimpien työtehtävien sekä alan työllisyyden kuvauksesta. Tärkeimpinä lähteinä toimivat Oulun Ammattikorkeakoulun internet-sivut, taloushallinnon perusteiden opetukseen soveltuvat kirjat sekä erilaiset työllisyystilastot, joita tuottivat esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriö, Tradenomiliitto TRAL ry sekä Tilastokeskus. Empiirinen osuus opinnäytetyöhön hankittiin survey-kyselytutkimuksella. Tutkimusjoukkona olivat opintonsa vuosina 2011-2014 aloittaneet taloushallinnon suuntautumisvaihtoehdossa opiskelleet ja opiskelevat henkilöt. Kysely lähetettiin onnistuneesti yhteensä 276 henkilölle, joista puolet oli valmistuneita ja puolet yhä opiskelevia. Kysely toteutettiin keväällä 2017 ja vastausprosentiksi muodostui 46 %. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivisia menetelmiä, mutta myös kvalitatiivisia menetelmiä hyödynnettiin.
Tuloksista kävi ilmi, että suurin osa vastaajista oli työllistynyt koulutustaan vastaaviin töihin jo opintojensa aikana Pohjois-Pohjanmaan alueelle. Tyypillisimpiä työtehtäviä olivat kirjanpito, reskontrat, laskutus ja palkanlaskenta. Puolet vastaajista harkitsi jatkokouluttautumista ja suosituimmat vaihtoehdot olivat kauppatieteiden maisterin tutkinto ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Uratavoitteina mainittiin vaativat asiantuntijatehtävät, esimiestehtävät sekä yrittäjyys.
Koulutuksen antamia työelämävalmiuksia pidettiin yleisesti ottaen melko hyvinä. Koulutuksessa hyvinä asioina pidettiin käytännönläheisyyttä, laaja-alaisuutta, opettajien asiantuntevuutta sekä harjoitteluja. Kehittämistä sen sijaan olisi digitalisaation hyödyntämisessä ja käytännönläheisyyttä voisi vielä lisätäkin. Koska suuntautumisvaihtoehdot nykymuotoisena poistuvat, olisi syytä tehdä vastaavanlainen tutkimus myöhemmin uudelleen koulutuksen kehittämiseksi ja työllistymistilanteen kartoittamiseksi.