Päivittäisjohtaminen Helsingin terveysasemilla
Sarkkinen-Andersson, Päivi; Markkanen, Sari (2017)
Sarkkinen-Andersson, Päivi
Markkanen, Sari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239639
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239639
Tiivistelmä
Johtamista on tutkittu paljon ja historian kuluessa käsitys johtamisesta on muuttunut. Johtamisesta ei ole selkeää tieteellistä määritelmää, mutta yritysmaailmassa johtamisen päämääränä on saada erilaiset yksilöt toimimaan arjessa yhteisen päämäärän hyväksi. Johtamista voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta ja yhteiskunnan nopean muutoksen vuoksi johtaminen vaatii laaja-alaista näkemystä sekä kykyä muutokseen. Opinnäytetyössämme tutkimme johtajuutta terveyskeskusympäristössä muutos-, henkilöstö- ja päivittäisjohtamisen näkökulmista.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Helsingin terveysasemien johtamista keväällä 2016. Tavoitteena oli selvittää, mitä esimiehet kokivat johtavansa ja mistä he kokivat olevansa vastuussa. Opinnäytetyön avulla haluttiin kartoittaa, löytyykö johtamisesta yhtenäisiä tekijöitä. Työ oli osa Helsinki Case – hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on kehittää johtamiskäytäntöjä toimivampaan suuntaan. Helsinki Case tarkoittaa Helsingin sosiaali- ja terveysviraston avosairaanhoidon toiminnallista täysuudistusta, jonka tarkoituksena on perustaa kolme erilaista palvelukonseptia sosiaali- ja terveyspalveluille. Terveysasematoiminta siirtyisi Terveys- ja hyvinvointikeskuksien alaisuuteen.
Tutkimukseen osallistui Helsingin Terveysviraston terveysasemat, päihde- ja mielenterveysalue, fysioterapian yksikkö sekä ydinryhmä (strateginen ryhmä). Kyselyyn vastasi 56 esimiestä, joista 21 oli ylilääkäriä, 27 osastonhoitajaa, kaksi ylihoitajaa ja yksi muulla esimiesnimikkeellä oleva. Viiden vastaajan ammattinimike jäi epäselväksi. Kirjallisen teemakyselyn toteutti ylemmän ammattikorkeakoulun (YAMK) opiskelijat Muutosjohtamisen kurssilla maaliskuussa 2016. Kyselyn pääteemoina olivat esimiehen johtaminen ja vastuu johtamisessa. Aineisto käsiteltiin yhtenäisenä tiedostona tunnistettavuuden välttämiseksi. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Laadullisen aineiston analyysin tuloksena saatiin seuraavat pääluokat: terveysasemien johtaminen, asiakastyön johtaminen, henkilöstöjohtaminen, muutosjohtaminen ja kehittäminen. Tulosten perusteella johtaminen ja vastuu johtamisessa olivat lähellä toisiaan. Esimiehet kokivat johtavansa henkilöstöä, muutosta sekä asiakastyötä. Tuloksista nousi esiin johtamisen moniammatillisuus, pitäen sisällään henkilöstö-, muutos- ja asiakastyön johtamisen lisäksi verkostoyhteistyön, talous- ja tiimijohtamisen sekä vastuun kiinteistöstä. Vastaajat kokivat olevansa vastuussa koko terveysaseman johtamisesta, henkilöstöjohtamisesta sekä kehittämisestä. Esimiesten johtaminen oli laaja-alaista ja jatkohaasteena on työnkuvien kartoittaminen.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa, kun tutkitaan YAMK- opiskelijoiden toimesta johtamista ja vastuuta uudessa terveys- ja hyvinvointikeskuksen palvelukonseptissa. Tämän opinnäytetyön tuloksia vertailemalla voidaan nähdä, miten johtaminen on muuttunut muutoksen myötä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Helsingin terveysasemien johtamista keväällä 2016. Tavoitteena oli selvittää, mitä esimiehet kokivat johtavansa ja mistä he kokivat olevansa vastuussa. Opinnäytetyön avulla haluttiin kartoittaa, löytyykö johtamisesta yhtenäisiä tekijöitä. Työ oli osa Helsinki Case – hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on kehittää johtamiskäytäntöjä toimivampaan suuntaan. Helsinki Case tarkoittaa Helsingin sosiaali- ja terveysviraston avosairaanhoidon toiminnallista täysuudistusta, jonka tarkoituksena on perustaa kolme erilaista palvelukonseptia sosiaali- ja terveyspalveluille. Terveysasematoiminta siirtyisi Terveys- ja hyvinvointikeskuksien alaisuuteen.
Tutkimukseen osallistui Helsingin Terveysviraston terveysasemat, päihde- ja mielenterveysalue, fysioterapian yksikkö sekä ydinryhmä (strateginen ryhmä). Kyselyyn vastasi 56 esimiestä, joista 21 oli ylilääkäriä, 27 osastonhoitajaa, kaksi ylihoitajaa ja yksi muulla esimiesnimikkeellä oleva. Viiden vastaajan ammattinimike jäi epäselväksi. Kirjallisen teemakyselyn toteutti ylemmän ammattikorkeakoulun (YAMK) opiskelijat Muutosjohtamisen kurssilla maaliskuussa 2016. Kyselyn pääteemoina olivat esimiehen johtaminen ja vastuu johtamisessa. Aineisto käsiteltiin yhtenäisenä tiedostona tunnistettavuuden välttämiseksi. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Laadullisen aineiston analyysin tuloksena saatiin seuraavat pääluokat: terveysasemien johtaminen, asiakastyön johtaminen, henkilöstöjohtaminen, muutosjohtaminen ja kehittäminen. Tulosten perusteella johtaminen ja vastuu johtamisessa olivat lähellä toisiaan. Esimiehet kokivat johtavansa henkilöstöä, muutosta sekä asiakastyötä. Tuloksista nousi esiin johtamisen moniammatillisuus, pitäen sisällään henkilöstö-, muutos- ja asiakastyön johtamisen lisäksi verkostoyhteistyön, talous- ja tiimijohtamisen sekä vastuun kiinteistöstä. Vastaajat kokivat olevansa vastuussa koko terveysaseman johtamisesta, henkilöstöjohtamisesta sekä kehittämisestä. Esimiesten johtaminen oli laaja-alaista ja jatkohaasteena on työnkuvien kartoittaminen.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa, kun tutkitaan YAMK- opiskelijoiden toimesta johtamista ja vastuuta uudessa terveys- ja hyvinvointikeskuksen palvelukonseptissa. Tämän opinnäytetyön tuloksia vertailemalla voidaan nähdä, miten johtaminen on muuttunut muutoksen myötä.