Kokemuksia niska-hartiaseudun ryhmämuotoisesta kuntoutuksesta
Karhula, Juho (2017)
Karhula, Juho
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052610527
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052610527
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaikutuksia on ryhmämuotoisella interventiolla niskakivuista kärsivillä asiakkailla fyysiseen ja psykososiaaliseen toimintakykyyn sekä millaisena asiakkaat kokevat ryhmämuotoisen kuntoutuksen. Opinnäytetyö on suunnattu fysioterapeuteille, fysioterapeuttiopiskelijoille sekä kaikille terveysalan työntekijöille. Toimeksiantaja on kokkolalainen yksityinen fysikaalinen hoitolaitos Medirex Oy. Niskakivun hoidosta on olemassa kansainvälisesti vain niukasti tutkimustietoa. Ilmeisesti terapeuttinen harjoittelu parantaa koettua kipua, toimintakykyä ja elämänlaatua.
Tämä opinnäytetyö on malliltaan tapaustutkimus. Tutkimuskohteena on toimeksiantajan Niskalenkki- ryhmä, jossa kahdeksan asiakasta harjoitteli ryhmämuotoisesti kerran viikossa kuuden viikon ajan. Aineisto kerättiin alku- ja loppukyselomakkeilla, jossa asiakkaiden kokemaa haittaa mitattiin VAS-janan avulla fyysisen ja psykososiaalisen toimintakyvyn osalta. Ryhmän loputtua asiakkaat vastasivat myös viiteen avoimeen kysymykseen, joiden tarkoituksena oli selvittää, millaisena ryhmään osallistuneet kokivat ryhmämuotoisen kuntoutuksen ja kotiharjoittelun.
Tulosten mukaan kuudella kahdeksasta asiakkaasta fyysinen toimintakyky parani. Psykososiaalinen toimintakyky parani vain yhdellä asiakkaalla. Asiakkaiden vastauksista avoimiin kysymyksiin selvisi, että suurimpana etuna pidettiin vertaistukea ja ryhmän tarjoamaa motivaatiota harjoitteluun. Suurimpana haittana ryhmään osallistuneet kokivat sen, että ohjaavalla fysioterapeutilla on vähemmän aikaa kuntoutujaa kohden ja näin virheet saattavat jäädä huomiotta. Kotiharjoitteita ryhmään osallistuneet tekivät ahkerasti, keskimäärin noin 3 - 5 kertaa viikossa. Suurimpana haasteena kotiharjoittelussa pidettiin oman itsensä voittamista kiireessä ja työpäivän jälkeen.
Kehittämisideaksi heräsi jonkinlaisen kipu luennon mukaan ottaminen terapeuttisten harjoitteiden lisäksi. Avoimien kysymyksien vastausten perusteella selvinneisiin haasteisiin pystytään nyt vastamaan toimeksiantajan osalta. Tärkein jatkotutkimusidea on tutkia sellaista ryhmää, jossa olisi mukana kipuluento tai yhdistetty yksilöterapiaa kuten manuaalisia käsittelyjä.
Tämä opinnäytetyö on malliltaan tapaustutkimus. Tutkimuskohteena on toimeksiantajan Niskalenkki- ryhmä, jossa kahdeksan asiakasta harjoitteli ryhmämuotoisesti kerran viikossa kuuden viikon ajan. Aineisto kerättiin alku- ja loppukyselomakkeilla, jossa asiakkaiden kokemaa haittaa mitattiin VAS-janan avulla fyysisen ja psykososiaalisen toimintakyvyn osalta. Ryhmän loputtua asiakkaat vastasivat myös viiteen avoimeen kysymykseen, joiden tarkoituksena oli selvittää, millaisena ryhmään osallistuneet kokivat ryhmämuotoisen kuntoutuksen ja kotiharjoittelun.
Tulosten mukaan kuudella kahdeksasta asiakkaasta fyysinen toimintakyky parani. Psykososiaalinen toimintakyky parani vain yhdellä asiakkaalla. Asiakkaiden vastauksista avoimiin kysymyksiin selvisi, että suurimpana etuna pidettiin vertaistukea ja ryhmän tarjoamaa motivaatiota harjoitteluun. Suurimpana haittana ryhmään osallistuneet kokivat sen, että ohjaavalla fysioterapeutilla on vähemmän aikaa kuntoutujaa kohden ja näin virheet saattavat jäädä huomiotta. Kotiharjoitteita ryhmään osallistuneet tekivät ahkerasti, keskimäärin noin 3 - 5 kertaa viikossa. Suurimpana haasteena kotiharjoittelussa pidettiin oman itsensä voittamista kiireessä ja työpäivän jälkeen.
Kehittämisideaksi heräsi jonkinlaisen kipu luennon mukaan ottaminen terapeuttisten harjoitteiden lisäksi. Avoimien kysymyksien vastausten perusteella selvinneisiin haasteisiin pystytään nyt vastamaan toimeksiantajan osalta. Tärkein jatkotutkimusidea on tutkia sellaista ryhmää, jossa olisi mukana kipuluento tai yhdistetty yksilöterapiaa kuten manuaalisia käsittelyjä.