Lapsen oikeuksien turvaaminen lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa laissa
Ahonen, Katri (2017)
Ahonen, Katri
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052610468
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052610468
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka lapsen oikeudet on pyritty turvaamaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa laissa. Tarkoituksena oli löytää perusteita lain muuttamiselle. Tavoitteena oli nostaa esiin ongelmakohtia, jotka liittyvät kyseisen lain toteutumiseen käytännössä. Tällä hetkellä lakia ollaan uudistamassa. Oikeusministeriö on antanut alustavia ehdotuksia siitä, kuinka lakia voidaan muuttaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida, turvaavatko ehdotukset toteutuessaan lapsen oikeudet nykyistä lakia paremmin.
Tietoperustan lähteinä käytettiin voimassaolevia lakeja, perhe- ja lapsioikeuteen liittyvää kirjallisuutta sekä kansainvälisiä sopimuksia. Oikeusministeriön antamien ehdotusten lähteenä käytettiin oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja. Opinnäytetyön lähteinä käytettiin myös lapsen oikeuksien komitean antamia lausuntoja. Lisäksi opinnäytetyön lähteinä käytettiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Suomen korkeimman oikeuden ratkaisuja.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli lainoppi, eli oikeusdogmatiikka. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmässä oli viitteitä arvoperusteisesta tulkinnasta silloin, kun lakia tulkittiin sen taustalla olevien oikeuksien kannalta. Kun tämänhetkistä lakia verrattiin oikeusministeriön laatimiin ehdotuksiin, tutkimusmenetelmänä käytettiin vertailevaa tutkimusta.
Lopputuloksena on kuvaus ongelmista, jotka liittyvät lapsen oikeuksien toteutumiseen ja turvaamiseen tämänhetkisen lain käytännön soveltamisessa. Laissa lapsen oikeudet on pyritty pääsääntöisesti turvaamaan hyvin, mutta kaikkia lapsen oikeuksia ei ole nykyisessä laissa huomioitu tai turvattu riittävän tehokkaasti.
Oikeusministeriön ehdotuksista osa mahdollistaa uusia keinoja lapsen oikeuksien turvaamiseen. Osa ehdotuksista on sellaisia, joilla pyritään vaikuttamaan lapsen vanhempien asenteisiin. Pääsääntöisesti oikeusministeriön ehdotukset turvaisivat lapsen oikeudet nykyistä lakia tehokkaammin. Osa ehdotuksista voi kuitenkin vaarantaa lapsen toisen oikeuden turvaamisen samalla, kun toinen on nykytilaa turvatumpi. Ehdotuksissa ei ole huomioitu riittävän tehokkaasti tilanteita, jotka voivat olla seurausta ehdotuksien toteutumisesta. Lopputuloksena on kehitysehdotuksia siitä, kuinka nämä tilanteet voidaan oikeusministeriön ehdotuksissa huomioida.
Tietoperustan lähteinä käytettiin voimassaolevia lakeja, perhe- ja lapsioikeuteen liittyvää kirjallisuutta sekä kansainvälisiä sopimuksia. Oikeusministeriön antamien ehdotusten lähteenä käytettiin oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja. Opinnäytetyön lähteinä käytettiin myös lapsen oikeuksien komitean antamia lausuntoja. Lisäksi opinnäytetyön lähteinä käytettiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Suomen korkeimman oikeuden ratkaisuja.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli lainoppi, eli oikeusdogmatiikka. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmässä oli viitteitä arvoperusteisesta tulkinnasta silloin, kun lakia tulkittiin sen taustalla olevien oikeuksien kannalta. Kun tämänhetkistä lakia verrattiin oikeusministeriön laatimiin ehdotuksiin, tutkimusmenetelmänä käytettiin vertailevaa tutkimusta.
Lopputuloksena on kuvaus ongelmista, jotka liittyvät lapsen oikeuksien toteutumiseen ja turvaamiseen tämänhetkisen lain käytännön soveltamisessa. Laissa lapsen oikeudet on pyritty pääsääntöisesti turvaamaan hyvin, mutta kaikkia lapsen oikeuksia ei ole nykyisessä laissa huomioitu tai turvattu riittävän tehokkaasti.
Oikeusministeriön ehdotuksista osa mahdollistaa uusia keinoja lapsen oikeuksien turvaamiseen. Osa ehdotuksista on sellaisia, joilla pyritään vaikuttamaan lapsen vanhempien asenteisiin. Pääsääntöisesti oikeusministeriön ehdotukset turvaisivat lapsen oikeudet nykyistä lakia tehokkaammin. Osa ehdotuksista voi kuitenkin vaarantaa lapsen toisen oikeuden turvaamisen samalla, kun toinen on nykytilaa turvatumpi. Ehdotuksissa ei ole huomioitu riittävän tehokkaasti tilanteita, jotka voivat olla seurausta ehdotuksien toteutumisesta. Lopputuloksena on kehitysehdotuksia siitä, kuinka nämä tilanteet voidaan oikeusministeriön ehdotuksissa huomioida.