Lapsuuden kiintymyssuhteen merkitys vanhemmuuteen
Oksanen, Mia (2017)
Oksanen, Mia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052810667
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052810667
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lapsuudessa omaksutun kiintymyssuhteen merkitystä omaan vanhemmuuteen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa vanhemmuuden sekä lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen tukemiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaus rakentui tutkimuksen tarkoituksen ja tutkimustehtävän määrittämisestä, kirjallisuushausta ja aineiston valinnasta, alkuperäistutkimusten laadun arvioinnista, aineiston analyysista ja tulosten raportoinnista. Alkuperäistutkimusten tiedonhaku suoritettiin kevään 2017 aikana ProQuest Central ja EBSCOhost tietokannoista. Tämän lisäksi tutkimuksia haettiin Tampereen yliopiston TamPub julkaisuarkistosta. Alkuperäistutkimusten valinta tehtiin ennalta määriteltyjen sisäänottokriteerien perusteella. Yhteensä katsaukseen valikoitui seitsemän alkuperäistutkimusta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että lapsuudessa koettu laiminlyönti, kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat yhteydessä vanhemman ja lapsen väliseen heikentyneeseen vuorovaikutukseen, raskausajan ja synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja epävarmuuteen liittyen omiin kykyihin vanhempana. Lisäksi lapsuudessa koettu väkivalta lisäsi vanhemman riskiä syyllistyä oman lapsensa pahoinpitelyyn.
Neuvolat ovat merkittävässä asemassa lapsiperheiden kanssa työskennellessään. Vanhemmuuteen kasvun tukeminen raskausaikana ja lapsen synnyttyä on yksi neuvolan tärkeimmistä tehtävistä. Opinnäytetyön tuloksista voidaan päätellä, että vanhempien oman kiintymyshistorian käsittelyllä, lapsuuden kokemuksista keskustelemalla, varhaisen vuorovaikutuksen havainnoinnilla sekä vanhemman mentalisaatiokyvyn tukemisella voidaan edistää lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja turvallista kiintymystä. Konkreettisia keinoja ovat esimerkiksi ylimääräiset neuvolakäynnit ja ennaltaehkäisevä perhetyö. Merkityksellistä on myös auttaa vanhempaa pitämään lapsi mielessä sekä vuorovaikutuksen tehostettu tukeminen joka käynnillä.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaus rakentui tutkimuksen tarkoituksen ja tutkimustehtävän määrittämisestä, kirjallisuushausta ja aineiston valinnasta, alkuperäistutkimusten laadun arvioinnista, aineiston analyysista ja tulosten raportoinnista. Alkuperäistutkimusten tiedonhaku suoritettiin kevään 2017 aikana ProQuest Central ja EBSCOhost tietokannoista. Tämän lisäksi tutkimuksia haettiin Tampereen yliopiston TamPub julkaisuarkistosta. Alkuperäistutkimusten valinta tehtiin ennalta määriteltyjen sisäänottokriteerien perusteella. Yhteensä katsaukseen valikoitui seitsemän alkuperäistutkimusta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että lapsuudessa koettu laiminlyönti, kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat yhteydessä vanhemman ja lapsen väliseen heikentyneeseen vuorovaikutukseen, raskausajan ja synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja epävarmuuteen liittyen omiin kykyihin vanhempana. Lisäksi lapsuudessa koettu väkivalta lisäsi vanhemman riskiä syyllistyä oman lapsensa pahoinpitelyyn.
Neuvolat ovat merkittävässä asemassa lapsiperheiden kanssa työskennellessään. Vanhemmuuteen kasvun tukeminen raskausaikana ja lapsen synnyttyä on yksi neuvolan tärkeimmistä tehtävistä. Opinnäytetyön tuloksista voidaan päätellä, että vanhempien oman kiintymyshistorian käsittelyllä, lapsuuden kokemuksista keskustelemalla, varhaisen vuorovaikutuksen havainnoinnilla sekä vanhemman mentalisaatiokyvyn tukemisella voidaan edistää lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja turvallista kiintymystä. Konkreettisia keinoja ovat esimerkiksi ylimääräiset neuvolakäynnit ja ennaltaehkäisevä perhetyö. Merkityksellistä on myös auttaa vanhempaa pitämään lapsi mielessä sekä vuorovaikutuksen tehostettu tukeminen joka käynnillä.