Säännöllisen lyhytaikaishoidon merkitys omaishoitajan jaksamiseen
Nenonen, Satu (2017)
Nenonen, Satu
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052610450
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052610450
Tiivistelmä
Tämän kehittämistehtävän tarkoituksena oli arvioida ja kehittää säännöllisiä lyhytaikaishoitojaksoja. Kehittämistehtävän tavoitteena oli selvittää asiakaslähtöisen arviointimallin (Bikva) avulla, tukevatko säännölliset lyhytaikaishoitojaksot omaishoitajien jaksamista ja mitä omaishoitajat toivoisivat lyhytaikaishoitojaksoilta. Tavoitteena on hyödyntää saatu palaute lyhytaikaishoitojaksojen kehittämisessä.
Kehittämistehtävä toteutettiin laadullisena tutkimuksena Bikva-asiakaslähtöistä arviointimallia soveltaen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, jotka toteutettiin yksilö-ja ryhmähaastatteluina. Haastattelut toteutettiin kolmessa tasossa. Aineiston keruun ensimmäisessä vaiheessa omaishoitajilta (n=8) kysyttiin yksilöhaastatteluissa heidän kokemuksiaan säännöllisistä lyhytaikaishoitojaksoista. Lisäksi heiltä pyydettiin kehittämisehdotuksia. Toisessa vaiheessa hoitotyöntekijöille (n= 20) esitettiin omaishoitajilta saatu palaute. He saivat ryhmähaastatteluissa tuoda esille omia kokemuksiaan ja kehittämisehdotuksiaan. Kahden ensimmäisen vaiheen aineisto esiteltiin esimiestasolle ryhmähaastattelussa (n=3). Aineistojen pohjalta he esittivät kehittämisehdotuksia.
Tuloksista ilmeni, että omaishoitajat kokivat säännölliset lyhytaikaishoitojaksot tarpeelliseksi tukimuodoksi, jotta he jaksaisivat hoitaa läheistään kotona. Suurin osa omaishoitajista oli tyytyväisiä lyhytaikaishoitojaksoihin. Omaishoitajat toivoivat hoidettavan yksilöllisempää kohtaamista sekä lyhytaikaishoitojaksoihin enemmän aktiviteetteja, jotka virkistäisivät hoidettavaa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Lisäksi omaishoitajat kaipasivat tietoa osaston toimintakäytännöistä. Hoitohenkilökunta toi esiin työn kuormittavuuden. Syitä tähän ovat viime vuosina yhä kiivastahtisemmaksi muuttunut työtahti ja hoitotyön erilaiset vaatimukset. Tämän koettiin vaikuttavan hoidettavien yksilölliseen kohtaamiseen ja virkistystoiminnan järjestämiseen.
Keskeisimmiksi lyhytaikaishoito-osaston kehittämiskohteiksi nousivat omaisten informointi, lyhytaikaishoitojaksojen virkistystoiminnan kehittäminen ja hoitohenkilökunnan toimintatapojen uudelleen järjestämisen pohtiminen.
Kehittämistehtävä toteutettiin laadullisena tutkimuksena Bikva-asiakaslähtöistä arviointimallia soveltaen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, jotka toteutettiin yksilö-ja ryhmähaastatteluina. Haastattelut toteutettiin kolmessa tasossa. Aineiston keruun ensimmäisessä vaiheessa omaishoitajilta (n=8) kysyttiin yksilöhaastatteluissa heidän kokemuksiaan säännöllisistä lyhytaikaishoitojaksoista. Lisäksi heiltä pyydettiin kehittämisehdotuksia. Toisessa vaiheessa hoitotyöntekijöille (n= 20) esitettiin omaishoitajilta saatu palaute. He saivat ryhmähaastatteluissa tuoda esille omia kokemuksiaan ja kehittämisehdotuksiaan. Kahden ensimmäisen vaiheen aineisto esiteltiin esimiestasolle ryhmähaastattelussa (n=3). Aineistojen pohjalta he esittivät kehittämisehdotuksia.
Tuloksista ilmeni, että omaishoitajat kokivat säännölliset lyhytaikaishoitojaksot tarpeelliseksi tukimuodoksi, jotta he jaksaisivat hoitaa läheistään kotona. Suurin osa omaishoitajista oli tyytyväisiä lyhytaikaishoitojaksoihin. Omaishoitajat toivoivat hoidettavan yksilöllisempää kohtaamista sekä lyhytaikaishoitojaksoihin enemmän aktiviteetteja, jotka virkistäisivät hoidettavaa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Lisäksi omaishoitajat kaipasivat tietoa osaston toimintakäytännöistä. Hoitohenkilökunta toi esiin työn kuormittavuuden. Syitä tähän ovat viime vuosina yhä kiivastahtisemmaksi muuttunut työtahti ja hoitotyön erilaiset vaatimukset. Tämän koettiin vaikuttavan hoidettavien yksilölliseen kohtaamiseen ja virkistystoiminnan järjestämiseen.
Keskeisimmiksi lyhytaikaishoito-osaston kehittämiskohteiksi nousivat omaisten informointi, lyhytaikaishoitojaksojen virkistystoiminnan kehittäminen ja hoitohenkilökunnan toimintatapojen uudelleen järjestämisen pohtiminen.