Ruokapalveluhenkilöstön ravitsemusosaaminen ja koulutustarve : Case: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Lusa, Marika (2017)
Lusa, Marika
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053011208
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053011208
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella ruokapalveluhenkilöstön ravitsemusosaamista sekä siitä mahdollisesti löytyviä koulutustarpeita. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, millaista oman osaamisen kehittämisen tarvetta ruokapalveluhenkilöstö koki tarvitsevansa.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli kysymyksiä vastausvaihtoehtoineen sekä muutamia avoimia kysymyksiä. Avoimet kysymykset koskivat muun muassa vastaajien viimeisen suoritetun tutkinnon nimeä, omaa kokemusta osaamisen kehittämisen tarpeesta lähitulevaisuudessa sekä niiden asioiden nimeämistä, jotka omassa organisaatiossa edistävät Suomalaisten ravitsemussuositusten (2014) mukaista ruoanvalmistusta ja laatua.
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 158 henkilöä. Yli puolet vastaajista oli yli 50-vuotiaita. Vastaajien keski-ikä oli 48 vuotta. Suurin osa vastaajista oli saanut täydennyskoulutusta viimeisen kolmen vuoden aikana. Yleisimmin lisäkoulutuksena oli suoritettu Ravitsemuspassi. Koulutusta on saatu myös Suomalaisiin ravitsemussuosituksiin sekä erityisruokavalioihin liittyen. Yli puolet vastaajista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta ravitsemukseen liittyvistä aiheista nykyisen osaamisensa lisäksi.
Eniten täydennyskoulutusta haluttiin erityisruokavalioista sekä yleisistä ajankohtaisista ravitsemusasioista. Suuressa osassa keittiöitä oli käytössä vakioidut ruokaohjeet ja sen koettiin edistävän suositusten mukaista ruoanvalmistusta.
Oman osaamisen kehittämisen tarpeista nousivat esiin samat aiheet, kuin jo kyselylomakkeen vastausvaihtoehtojenkin kautta. Osaamisen kehittämisen tarvetta koettiin eniten erityisruokavalioihin liittyen sekä omien tietojen päivittämiseen liittyen ravitsemukseen ja elintarvikkeisiin.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli kysymyksiä vastausvaihtoehtoineen sekä muutamia avoimia kysymyksiä. Avoimet kysymykset koskivat muun muassa vastaajien viimeisen suoritetun tutkinnon nimeä, omaa kokemusta osaamisen kehittämisen tarpeesta lähitulevaisuudessa sekä niiden asioiden nimeämistä, jotka omassa organisaatiossa edistävät Suomalaisten ravitsemussuositusten (2014) mukaista ruoanvalmistusta ja laatua.
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 158 henkilöä. Yli puolet vastaajista oli yli 50-vuotiaita. Vastaajien keski-ikä oli 48 vuotta. Suurin osa vastaajista oli saanut täydennyskoulutusta viimeisen kolmen vuoden aikana. Yleisimmin lisäkoulutuksena oli suoritettu Ravitsemuspassi. Koulutusta on saatu myös Suomalaisiin ravitsemussuosituksiin sekä erityisruokavalioihin liittyen. Yli puolet vastaajista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta ravitsemukseen liittyvistä aiheista nykyisen osaamisensa lisäksi.
Eniten täydennyskoulutusta haluttiin erityisruokavalioista sekä yleisistä ajankohtaisista ravitsemusasioista. Suuressa osassa keittiöitä oli käytössä vakioidut ruokaohjeet ja sen koettiin edistävän suositusten mukaista ruoanvalmistusta.
Oman osaamisen kehittämisen tarpeista nousivat esiin samat aiheet, kuin jo kyselylomakkeen vastausvaihtoehtojenkin kautta. Osaamisen kehittämisen tarvetta koettiin eniten erityisruokavalioihin liittyen sekä omien tietojen päivittämiseen liittyen ravitsemukseen ja elintarvikkeisiin.