Kuinka varttuneempi nainen selviää irtisanomisesta
Piekkala, Leena (2017)
Piekkala, Leena
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053011222
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053011222
Tiivistelmä
Irtisanomiset ovat yhteiskunnassamme arkipäivää. Lähes päivittäin joku suurempi yritys ilmoittaa aloittavansa YT-neuvottelut. Usein lähtemään joutuu varttuneempi nainen. Hänen tultuaan irtisanotuksi, alkaa kamppailu muutoksesta selviämisestä. Samaan aikaan kun julistetaan kuinka kannattavaa on palkata varttuneempi nainen, onhan hän motivoitunut, osaava, ei enää lapsia hankkiva, varsinainen voimavara, osoittautuu uuden työpaikan löytäminen tälle naiselle erittäin hankalaksi, ellei mahdottomaksi.
Tässä opinnäytetyössä käsitellään 44 vuotta täyttäneiden naisten selviytymistä heidän tultuaan irtisanotuksi pitkästä työsuhteesta sekä heidän mahdollisuuksiaan työllistyä irtisanomisen jälkeen. Aiheen valintaan vaikutti ensisijaisesti asian ajankohtaisuus.
Opinnäytetyö rakentuu tietoperustasta, viidestä yksilöhaastattelusta, kyselylomakkeiden materiaalista sekä kohderyhmän seminaaripäivästä ja sieltä saadusta suullisesta palautteesta.
Tietoperustassa käsitellään yksilön selviämistä muutoksesta, työn merkitystä ja merkityksen muuttumista. Empiirisen osuuden lopussa esitellään prosessin eteneminen vaihe vaiheelta sekä siihen liittyvät haasteet. Pohdinta-luvussa tarkastellaan saatuja tuloksia ja vedetään saadun materiaalin perusteella johtopäätöksiä. Näiden pohjalta annetaan kehitysehdotuksia.
Ensisijaisena tavoitteena oli selvittää miten varttuneempi nainen selviytyy kun hänet on irtisanottu pitkästä työsuhteesta. Minkälaiset käytännön toimet auttavat yksilöä selviämään muutoksesta ja jälleentyöllistymisessä, ja miten nämä toteutuvat käytännössä.
Toisena tavoitteena oli järjestää seminaaripäivä kohderyhmään kuuluville naisille jossa nostetaan esiin haastatteluista kerätyn materiaalin avulla tärkeimpiä käytännön asioita työllistymisen edistämiseksi sekä työllistymiseen kannustavaksi.
Opinnäytetyön valmistelu aloitettiin keväällä 2016 ja sen toteutus kesti lähes vuoden.
Yksilöhaastattelujen materiaalin, kyselylomakkeen ja seminaaripäivän keskustelujen sekä sieltä saadun palautteen valossa voidaan pitää kohderyhmän uudelleentyöllistymistä vähintäänkin haastavana. Ammattimaista ja oikea-aikaista apua työllistymiseen ei ole riittävästi tarjolla ja sen löytäminen koetaan hankalaksi.
Saatavilla oleva työllistymistä edistävä tuki tuntuu liian teoreettiselta ja sen tunnetaan perustuvan suurelta osin itsepalveluun. Työllistymistä edistäväksi tukimuodoksi toivottiin joustavaa ja henkilökohtaista palvelua sekä säännöllistä seurantaa.
Tässä opinnäytetyössä käsitellään 44 vuotta täyttäneiden naisten selviytymistä heidän tultuaan irtisanotuksi pitkästä työsuhteesta sekä heidän mahdollisuuksiaan työllistyä irtisanomisen jälkeen. Aiheen valintaan vaikutti ensisijaisesti asian ajankohtaisuus.
Opinnäytetyö rakentuu tietoperustasta, viidestä yksilöhaastattelusta, kyselylomakkeiden materiaalista sekä kohderyhmän seminaaripäivästä ja sieltä saadusta suullisesta palautteesta.
Tietoperustassa käsitellään yksilön selviämistä muutoksesta, työn merkitystä ja merkityksen muuttumista. Empiirisen osuuden lopussa esitellään prosessin eteneminen vaihe vaiheelta sekä siihen liittyvät haasteet. Pohdinta-luvussa tarkastellaan saatuja tuloksia ja vedetään saadun materiaalin perusteella johtopäätöksiä. Näiden pohjalta annetaan kehitysehdotuksia.
Ensisijaisena tavoitteena oli selvittää miten varttuneempi nainen selviytyy kun hänet on irtisanottu pitkästä työsuhteesta. Minkälaiset käytännön toimet auttavat yksilöä selviämään muutoksesta ja jälleentyöllistymisessä, ja miten nämä toteutuvat käytännössä.
Toisena tavoitteena oli järjestää seminaaripäivä kohderyhmään kuuluville naisille jossa nostetaan esiin haastatteluista kerätyn materiaalin avulla tärkeimpiä käytännön asioita työllistymisen edistämiseksi sekä työllistymiseen kannustavaksi.
Opinnäytetyön valmistelu aloitettiin keväällä 2016 ja sen toteutus kesti lähes vuoden.
Yksilöhaastattelujen materiaalin, kyselylomakkeen ja seminaaripäivän keskustelujen sekä sieltä saadun palautteen valossa voidaan pitää kohderyhmän uudelleentyöllistymistä vähintäänkin haastavana. Ammattimaista ja oikea-aikaista apua työllistymiseen ei ole riittävästi tarjolla ja sen löytäminen koetaan hankalaksi.
Saatavilla oleva työllistymistä edistävä tuki tuntuu liian teoreettiselta ja sen tunnetaan perustuvan suurelta osin itsepalveluun. Työllistymistä edistäväksi tukimuodoksi toivottiin joustavaa ja henkilökohtaista palvelua sekä säännöllistä seurantaa.